Paavali Juustenin vaimo Anna vanhempineen

Juusten-sarjaan pieni jälkikirjoitus. Ramsayn esityksessä Paavali Juustenin Anna-vaimon perheestä ei ole tolkuttomasti lähdeviitteitä ja se herättää runsaasti kysymyksiä. Ellei ole valmis uskomaan verkon puita, joissa Annan äidille esitetään sekä syntymä- että kuolemavuosi. Kas, kun ei päiviäkin.

Varmin (?) lähtökohta on tuorein aineisto eli äidiksi ja tyttäreksi tulkittujen Karinin ja Annan verovapaudet. Wilhelm Gabriel Laguksen kirjassa Undersökningar om finska adelns gods och ätter eller Jesper Matsson Krus’ förteckning öfwer nye och gamble frelsis landhböndher uthi Finlandh a. 1618 med biografiska, genealogiska, heraldiska, topografiska och kameralistiska anteckningar (1860) on lainaus otsikonsa mukaisesta listauksesta

sekä Laguksen keräämä (lähdetiedoton) seloste.

Eli Kustaa II Adolfin vieraillessa Viipurissa hän antoi 7.6.1614 piispa Paavali Juustenin perijöille verovapauksia. Kirje on puhtaaksi kirjoitettuna J. E. Waarasen toimittamassa kokoelmassa Handlingar upplysande Finlands historia under Gustaf II Adolfs tid I 1611-1614. Del IV. 1874 sivuilla 304-305. Sen alussa sanotaan piispalla vaimoineen olleen elinikäinen verovapaus kahteen tilaan: Ilola Äyräpäästä (2 veroyksikköä) ja Juustila Viipurista (puolikas veroyksikkö). Näiden veroja maksoi nyt Paavalin tytär Anna ja Per-pojan leski Anna Mattsdotter. Lagus kertoo toisaalla kirjassaan (s. 548) Kustaa Adolfin antaneen Kärstilän Anna-tyttärelle elinikäiseksi rälssiksi 30.4.1622 päivätyllä kirjeellään.

Hypätään ajassa taaksepäin.

Ramsay kertoo Karin Henriksdotterin jo leskeydyttyään 16.9.1567 saaneen elinikäiseen verovapauden Muolaan Ilolaan, Viipurin Juustilaan ja Tenholan Bergbyyhyn. Ilmeisesti tämän kirjeen tekstissä annetaan ymmärtää, että Bergby oli hänen sukuperintöään?

Hausenin Bidrag till Finlands historia IV:ssä (1912, s. 384) on referoituna, mutta ei lainattuna Juhana III:n 2.6.1569 päiväämä kirje, jolla on annettu Matts Mattsonin leskelle Karin Henriksdotterille elinaikainen verovapaus "Ylåla"an Äyräpäässä, "Kärsilä"än ja "Justula"an Viipurin pitäjässä sekä "Bergzby"hyn Tenholassa. Samaisen kirjeen teksti on kopioitu Äyräpään tileihin vuonna 1570 (KA 5348:41v). Karin nautti elinaikaista etuaan vielä vuonna 1582, jolloin Rannan tilikirjassa Kärstilä ja Juustila ovat verovapaita hänen nimensä alla (KA 5503:11).

Lisäksi Ramsay tietää (täydellisemmin Juusten suvun kohdalla) Karinin tyttäreksi tulkitun Annan Paavali Juustenin jälkeisen aviomiehen Erik Mårtenssonin saaneen verovapauden Muolaan Ilolaan 4.9.1587  ja miehensä kuoltua Anna sai 30.11.1597 verovapauden samaan tilaan "för den trogna tjänst hennes framlidne man Erik Mårtensson gjort hafver". Ei siis siksi, että se oli ollut aikoinaan hänen (mahdollisen) äitinsä verovapaus.

Mutta sukulaisuussuhteeseen viittaa siis muiden tilojen "periytynyt" verovapaus. Ramsay tuntee Annan vuotta 1614 edeltäviä verovapauskirjeet: 1601 Tenholan Bergbyhyn, 1607 vahvistus Ilolalle, 13.8.1609 uusi kirje Ilolalle sekä Kärstilälle ja Juustilalle (KA 5935:68). Ainakin viimeksi mainitussa hän on Sigfridsdotter, mutta miten yhdistäminen Sigfrid Mattsoniin on saatu aikaan, en ymmärrä. Enkä näe löytämissäni lähteissä myöskään varmaa yhteyttä Karin Henriksdotterin ja Paavali Juustenin Anna-vaimon välillä. Osaamisen puutetta?