lauantai 18. huhtikuuta 2015

Mitä tiedämme Pietari Juustenista ja miten? (4. osa)

Jätin edellisessä osassa Jöns Juustenin sukulaisuussuhteen Pietari Juusteniin epävarmaksi. Toisin kuin Ramsay, joka on merkinnyt heidät pojaksi ja isäksi, vaikkei mikään merkitsemänsä lähde asiaa suoraan ilmaise.

Suku- tai liikanimen sekä kauppasuhteen perimisen lisäksi sukulaisuussuhteen puolesta puhuu kiinteistöjen omistussuhteet kaupungissa ja maaseudulla.

1) Viipurissa sijaitseva Juustilan omistusvaihdoksesta 27.10.1588 tehty asiakirja on  painettu Hausenin toimittaman Bidrag till Finlands historia -sarjan osan 5 (1917) sivuille 385-387. Pietari Juustenin pojanpoika Bengt Söffringsson ostaa kaupunkitontin taloineen Jönsin perillisiltä. Kyseessä on myös
"szalige gamble Peer Juustenns laglige arff af förpanttade lågligehäffd vdi höglåflighe i hugkommelsse szalige konung Göstaffz ijyerste tidh till slåtzsenns behoff wthann wederlag och bittallningh tagnne etc."
(Viipurista 1500-luvulla kirjoitin vuonna 2009.) 

2) Teitin valitusluettelon painetun version sivulla 77 mainitaan
Item haffwer Jöns Justen en skattegård benembd Justila i Wijborgx sockn, som han gör skatt utaff, som han ärfft haffwer.
Jöns Juusten oli perinyt tilan Juustilasta. Hänet on myös merkitty sinne kalastusalueita kuvaavassa kartassa, joka on painettu valitusluetteloon sivun 96 viereen.

Viipurin pitäjän historian mukaan (s. 105) "Juustilanjoella 12 tilaa muodosti kolme täysiveroa siten, että ensimmäisessä oli 3 tilaa, toisessa 5 ja kolmannessa täysiverossa 4 tilaa."  "Lasse Juustenilla on peltoa 27 ja kaskea 16 mittaa" sekä "Jöns Juustenila kerrassaan 93 mittaa peltoa ja 20 mittaa kaskea" (s. 146, VA 5179:5-6, 16)

Pitää siis muistaa, että Juustila (tai Juustilanjoki) ei ollut yksi tila vaan kylä. Näiden hallintapoluista erillinen kooste viikon päästä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti