Grotenfelt, Kustavi (toim.): Jaakko Teitin valitusluettelo Suomen aatelistoa vastaan v. 1555-1556 = Jakob Teitts klagomålsregister emot adeln i Finland år 1555-1556. Todistuskappaleita Suomen historiaan; 5. Helsinki: Suomen Historiallinen Seura, 1894.Kirjan sivulla 75 luetellaan Viipurin porvarien ostamia verotiloja. Näiden joukossa "Märijokiby"
Henrich Biur borgemestere i Wijborg hafver 1/11 del aff en heel skatt marck jord i Merijokiby, som hans hustrus fader Peder Ju[s]ten för 30 åhr seden köpte aff Påwel schreddere.Sivulla 113 on vastaava kirjaus. Merijoen osa oli siis 1555-1556 Viipurin pormestari Henrich Biurilla ja sen oli ostanut hänen appensa Pietari Juusten vuoden 1525 paikkeilla.
Aarne Kopioston ja Toivo J. Paloposken kirjassa Viipurin pitäjän historia I. (1967) on sivuilla 104-105 analysoitu vuoden 1559 tiliä KA5179, jossa "ensi kerran mainitaan Viipurin pitäjäin kylien nimet". "Merijoella tilat olivat jakautuneet niin pieniksi, että vaikka niitä oli yhteensä 12, kertyi niistä täysveroja vain kaksi." Toisessa näistä yhtenä maksajana "Heikki Biur".
SKS:n Historiallisen osakunnan pöytäkirjaan 4.12.1869 (Historiallinen Arkisto 3. 1871 s. 165) on pykälään 4 merkitty tohtori Bomanssonin tiedonantoja Juustenin suvusta:
Pietari Juustenin sanotaan vuoden 1556 tilikirjoissa eläneen kolmekymmentä vuotta takaperin ja hänellä on tytärkin, naitu Henrik Biurelle, joka ainakin vv 1540-1760 oli pormestarina Wiipurissa; kenties se "Birittha Biure", joka mainitaan leskien seassa Wiipurin 3:nnessa kortteerissa (VA n:o 5, 299, f21)Tilikirjoilla tarkoitettaneen juuri Teitin valitusluetteloita. Ramsay on merkinnyt Pietari Juustenin tyttärelle nimen Brita viitaten ainoastaan valitusluetteloihin, joissa etunimeä ei siis kuitenkaan esitetä.
Bjurien lapsia ei ole ainakaan verkon sukupuihin löytynyt. Itä-Suomen tuomiokirjakortiston laatikossa Suku- ja liikanimikortit (Tuokko 117.6, Berg - Boutinen) sukunimeä ei esiinny. Kotivuoren ylioppilasmatrikkelin Henrik Bjur on Käkisalmen kirkkoherran Laurentius Sigfridi poika.
Otto Meurmanin Viipurin pitäjän historia III (1985, s. 259-260) tietää väliin jääneestä ajasta, että pormestari Henrik Henrikinpoika Tapanainen sai Merijoen 1/12 veron osalle verovapauden 1591. "Vähän myöhemmin Juhana III luovutti tilan kappalaisen virkataloksi." Vuonna 1642 Samuli Tapanainen myi 1/6 manttaalin tilansa Erik Jesperinpoika Lilljeskiöldille.
Arkistolaitoksen digitoinneissa
Maanmittaushallitus - Maanmittaushallituksen verollepanokartat - Viipurin läänin verollepanokartat- Charta
öfwer Merijoki, Naulasari, Haga, Rasalax, Barkans och Toika Byars ägor,
uti Wiborgs Province och Sokn samt Stranda Härad. Till skattläggning
afmätte. 1769-1769 (125 Viipuri 11:1a-b)
Kaisa, Hämeenlinnan historian toisessa osassa kirjoitetaan henkilöstä Elias Biuur useasti. Hän on kirkkoväärti, kämneri ja tullinhoitaja ja tietenkin eräs esi-isistäni. hän nai aatelistosta eli Brunowin tyttären. Eräs kohta tuosta sistoriasta kuuluu näin:
VastaaPoistaHänen seuraajansa oli Elias Biuur, josta Hämeenlinnan
kirkkoherra Eerik Favorinus 1685 kirjoittaa yliopiston rehtorille,
että hän oli harjoittanut useita törkeitä ilkivaltaisuuksia, mutta
varsinkin syyttää häntä siitä, että hän oli eräissä hautajaisissa
hurjapäisesti käynyt kirkkoherran ja hänen vaimonsa kimppuun. Sittemmin Biuuria sanotaan munsterikirjuriksi ja entiseksi
laamannioikeuden notarioksi. Ennen kämneriksi tuloaan
hän esiintyi usein riita-asioissa oikeuden edessä, milloin omissa
milloin toisten asianajajana. Biuur oli myöskin tullinhoitaja ja
hoiti näitä virkoja kuolemaansa asti 1711, jolloin hänen poikansa
Juhana Biuur tuli kämneriksi. Hän taas hoiti virkaa siksi kun
venäläiset tulivat, jolloin
lähti pakomatkalle eikä
enää palannut takaisin."
Olisivatko jotenkin sukua mainitsemallesi Heikki Biurille?
Kiitos Juustenin ja Biurin suvun esittelystä!
VastaaPoistaGenin mukaan Elias Biuurin isä oli
Johan Johansson Bjur, k. 1686 Hämeenlinna, porvari, raatimies puoliso Karin Jöransdotter.
Olisi tosiaan mukava tietää mahdollisesti sukuyhteydestä Heikki Biuriin.