sunnuntai 5. huhtikuuta 2015

Mämmikatsaus


Mämmi (Kuva Velikulta 2-3/1911) on jäänyt blogissa täällä paitsioon, ainoa maininta vuodelta 2009? Joten paikkausta sanomalehdistä.
Suomalaisten sanalaskuja [...] Aina kuluu kulkevalta, / pitäjältä pirskahtapi, / se kuluu, jos kukkoinaki, / menee mämmi ruokinaki. (Sanan Saattaja Wiipurista 18.9.1841)
Oletko ennen kuullut, että yksin mämmin syömiselläkin voimme osoittaa, mitä mielipidettä olemme kieliasiassa? Et suinkaan ole sitä ajatellutkaan, mutta niin on kuitenkin laita. Sen huomaat seuraavasta: Pari viikkoa sitte käveli Suomen pääkaupungin torilla muuan rouva piikansa kanssa, miettien mitä ruokaa piti ostettaman. Piika silloin tyhmyydessään ehdoitteli mämmiä. Mutta äreästi vastasi rouva: "Ei tok, minä olen liian ruotsimielinen mämmiä syödäkseni." (Keski-Suomi 3.4.1875)
Kun on yksi hyvä, niin on kylliksi; sillä yksi maku on mämmillä. (Pohjois-Suomi 7.4.1880)
Keinotteluja on nykyaikaan monen moisia, [...] muija, joka tekee mämmiä, tuumaa, miten hän siitä paraiten hyötyisi ja täyttää tuokkosen ensin paperilla eli muulla rojulla, panee siihen sitten välipohjan ja vähän mämmiä päälle. Tämä on sitten muka täynnä, josta hän myös täyden hinnan ottaa. (Tampereen Sanomat 9.3.1888)
Nyt olemme taas saaneet viettää pääsiäistä, tuota "makean leivän päivää" eli mämmi-juhlaa , joksika sitä muutamat nimittävät sen takia, että silloin on mämmi muutamissa paikoissa oikein alinomainen ruoka. Ainakin täällä maalla on semmonen tapa, että talolliset ja muutamat torpparitkin tekevät mämmiä niin paljon, että joka palkolliselle annetaan kolme oiekin aika rovikkaa, nimittäin pitkäperjantaiaamuna yksi, pääsiäispäivän aamuna toinen ja maanantai aamuna kolmas, ja jos astuu joku vieras sisälle niin ensimmäiseksi tulee emäntä ja heti tervehdittyään lausuu, "tehtik' teill' mämmi' jah?" Sitten tuo hän rovikon ja lausuu "maistaka' ny' min mämmitän jah?" Sellainen on tapa täällä. (Turun Lehti 15.4.1890)
Minä sympatiseernan erinomaisesti mämmin kanssa. Ajatelkaas mämmi, kerma, sokeri ja lusikka. Suloinen ateria! - Pienenä luulin, että mämmiä kasvaa puissa, vaan tämä usko hävisi multa heti sen jälkeen, kun kotona ensi kerran tunsin ytelän hajun keittiössä ja kyökki-Riikka kysymykseeni vastasti: Padassa on, laps', mämmi-imelos kiehumassa. En olisi voinut aavistaa, että ihmiskäsi, varsinkin kyökki-Riikan, voisi luoda jotain niin herttaista ja hivelevää, kuin mämmi on. (Suomen Kansa 8.4.1903, samasta leikkeen runo )
... vieläpä aina Sananlasku todella soimaa: "Kaikki miehet mämmin päällä, urohot oluen luonna, mutta ei miestä missä kussa, koska miestä tarvitahan!" (Keski-Suomi 25.7.1903)
Olemme tässä hiljakkoin viettäneet makianleivän, eli kaltiaisleivän juhlaa. Mämmijuhlaksi sitä myöskin sanotaan ja se tunnetaan yleisesti sillä nimellä, sillä silloin, nim. pääsiäisenä, tavallisesti tehdään mämmiä, jota juhlaruokana nautitaan. Mutta se on jonkun verran vaarallista, sillä mämmistä, huonosti keitetystä, saa helposti vatsanpuruja. (Turun Lehti 20.4.1909) 
Mämmi ei idässä (aina) tarkoittanut samaa kuin lännessä?
Samoin puolojakin koottiin sadepäivinä rahvaaltaan ja myös Pietariin vietiin. Koti tarpeeksi niitä ei kovin paljon heitetty, sillä niistä ei talvi-aikoina muuksi kuin mämmiksi osannut maamies valmistaa. Sentähden on siitä sananlaskukin tehty, että "puoloista tehdään vaan mämmi ja tyttölöistä ämmiä." (Karjalatar 19.9.1884)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti