Ylioppilas yksityisopettajana kartanon lapsille

Jouduttuaan vuoden 1802 lopussa keskeyttämään puolitoista vuotta kestäneet yliopisto-opiskelunsa Samuel Ceder päätyi kotiopettajaksi Luutnantti B. G. Eneskjöldin talouteen Kosken taloon Vehmaalle.

Opetus oli tammikuussa tuskin päässyt alkuun, kun sen keskeytti tirehtööri Forsmarckin (*) saapuminen Turusta. Hän opetti tanssia tammikuun puolivälistä helmikuun loppuun Eneskjöldin lapsille sekä naapuriston muille nuorille säätyläisille. Minuettia ja katrillia harjoiteltiin aamupäivällä 10-12 ja iltapäivällä kahdesta iltaan asti.

(*) Helsingin yliopiston virkamiesmatrikkeli kertoo tirehtööri Forsmarckin olleen Turun akatemian tanssin opettaja vuosina 1800-03, mutta "sai jo 1801 konsistorilta luvan siirtyä Haapaniemen sotakouluun opettajaksi eikä ilmeisesti enää palannut yliopistoon".

Kaksi Eneskjöldin vanhinta poikaa piti valmistaa ylioppilastutkintoon ja tähän ei riittänyt opiskelu kotona. He ja Samuel Ceder siirtyivät maaliskuun alussa Turkuun asumaan Eneskjöldin kaupunkiasuntona toimineisiin huoneisiin Turskan talossa Uudenmaankadun varrella. Cederillä oli mahdollisuus myös jossain määrin edistää omia opintojansa. Pojat (Berndt Lorentz ja Arvid Gustaf) läpäisivät tutkintonsa ja 23.6.1803 Ceder oli heidän kanssaan takaisin Koskella.

Hirvittävän pitkää aikaa ei Ceder siis kartanoelämää ehtinyt kokea, mutta Nervanderin tulkinnan mukaan hän sai kokea sääty-yhteiskunnan rajat.

Kosken kartanon herra näyttää olleen jotenkin hyväntahtonen, vaan talon rouva lienee ihaillut kaikkea aatelista, vaikka itse olikin aateliton synnyltään, ja oli hän epäystävällinen ainakin kotiopettajalle. Alussa tuotiin hänelle aamukahvia sunnuntaisin ja teetä niinä iltoina, jolloin sitä perheessä tarjottiin, vaan yhtäkkiä loppui tämä ylellisyys. Tämän johdosta Ceder kirjoittaa päiväkirjassaan: "Oi jos olisin niin viisas, etten välittäisi semmoisesta, vaan tottuisin yhtä helposti kestämään ymmärtämättömäin halveksemista kuin olen tottunut olemaan ilman heidän kahviaan ja vettään." - Vaikeammalta tuntui, kun rouva ei antanut hänelle kyntteliäkään, joita siihen aikaan ei saanut ostaa maalla paitse herrasväeltä itseltään.

"Yö olisi paras lukemiseen", kirjoittaa hän, "silloin olisin vapaudessani. Kyntteliä ei sulla ole, lukea sinun pitäisi, en tahtonut enää rouvalta pyytää, sillä hän näki joka ilta minun puutteeni käydessään vinnillä, kun minä istuin pimeässä ja soitin viulua." Viimeinkin pyysi hän kyntteliä luutnantilta ja sai "kunnollisia niitten talituijuin sijasta, joilla joskus ennen oli minua kunnioitettu". Tämä vetoominen talon isäntään muutti äkkiä rouvan tuulen, niin että kotiopettaja sitte sai myöskin kahvia joka aamu.

Syyslukukauden 1803 Ceder oli Turussa ilmeisesti toimien Eneskjöldin poikien apuna ja tuli heidän kanssaan joulun viettoon Vehmaalle 13.12. Ennen loppiaista syntyi riita, jonka seurauksena Ceder irtisanoutui ja purki ajatuksensa Anna Kristina Mörtengrenista ainakin päiväkirjaansa.

"Talon rouva ei luule muitten olevan ihmisiä kuin aatelin ja minä surkuttelen teidän lapsianne, joihin rouva istuttaa niin nurinpuolisia ja ruotsalaista vapautta sekä tervettä järkeä vastaan sotivia periaatteita."

Lähteenä Uudessa Kuvalehdessä 15 ja 16/1902 julkaistu Emil Nervanderin teksti. Päiväkirjalainaukset mahdollisesti käännetty kerran tai kaksikin. Kuva kirjasta "At early candle light and other poems" (1900), välitys Internet Archive&Flickr Commons.