Synkkä kulttuuriperintö? Turismi?

Wikipedia kertoo, että käsite 'dark tourism' on otettu käyttöön vuonna 1996 kuvaamaan matkailua paikkoihin, joihin liittyy kuolema ja/tai tragedia. Itse ilmiöhän on vanha ja kun alkaa miettimään, niin melko moneen matkailukohteeseen liittyy kuolema.

Velikulta 1/1911

Rinnakaiskäsite 'dark heritage' ei ole Wikipediassa (tosin siellä on saman niminen elokuva). Sen sijaan se näkyi tiistaina suomalaisten sosiaalisessa mediassa kun Twitteriin ja blogistaniaan liittyi  tutkimushanke Lapland's Dark Heritage Project / Lapin synkkä perintö, jossa

tutkitaan Lapissa toisen maailmansodan aikana toimineiden saksalaisjoukkojen aineellisen kulttuuriperinnön arvoja ja merkityksiä.

Poikkitieteellisyydessä on mukana arkeologia, joten mieleen tuli Jan Fastin projekti Deutsches Lager Hanko 1942-1944. Lisäksi relevantilta tuntuu pari vuotta sitten Viron historiallisessa museossa ollut näyttely Saarenmaan neuvostoajan jäänteistä, joita paikallinen väestö ei (välttämättä) alunnut säilyttää, vaikka ne ovat heidän historiaansa ja kulttuuriperintöänsä.

Liekö niin, että saksalaisissa on synkempi vire kuin viime sotiemme taistelupaikoilla? Sotiin liittyvää turismia kehitetään Suomessa ahkerasti. Verkkoon ilmestyi runsas viikko sitten esiselvitysraportti Sotahistoriakeskus Mikkeli. Erityisesti Salpalinjan tuotteistamista mietitään kovasti.

• Kotonen, Henna-Riitta: Salpalinjan historiallisen reitin tuotteistaminen nuoria aikuisia kiinnostavaksi matkailutuotteeksi 
• Matikainen, Mari K M: Salpalinjan seuduilla : asiantuntijoiden käsitykset Salpalinjan kulttuuriperinnöllisestä arvosta sekä matkailuedellytyksistä Etelä-Karjalassa

AMK-opinnäytteissä synkkää turismia on jo ehditty käsitellä

• Tahvanainen, Tuukka-Pekka: Synkkä turismi : Kärsimyksen aakkoset
• Olli, Jenni: HORROR CREATURES IN THE SPOTLIGHT : Dark tourism from an alternative perspective