Kaupunginhallinnon työllistävä vaikutus

Baijerilaiset ovat ystävällisesti digitoineet mielenkiintoisen vuonna 1845 julkaistun kirjan, jonka tekijä on Claës Wilhelm Gyldén ja otsikko Historiska och statistika anteckningar om städerna i Finland. Siitä voi saada nimen mukaisesti perustiedot kunkin Suomen kaupungin tilasta 1800-luvun puolivälissä.

Paljon on muuttunut. En tiedä mistä löytäisin Helsingin nykyiset työntekijämäärät ja vuotuisen palkkabudjetin, mutta ovat varmasti kaukana tästä:

Naisia joukossa ei taida olla kuin nuo kaksi kätilöä, joiden palkka oli samaa luokkaa kuin vankien vahdeilla. Vahdeilla, kätilöillä. lääkäreillä ja eläinlääkärillä lienee ollut työpaikkansa muualla kuin raatihuoneella. Mutta missä oli raatihuone tähän aikaan? En tiennyt ja kysyin museolta. Tutkija Eva Packalén vastasi

Helsingin vuonna 1804 valmistunut kivinen raatihuone purettiin 1838 Senaatintorin ja Tuomiokirkon rakentamisen tieltä. Uudeksi raatihuoneeksi ostettiin 1837 kenraalikuvernöörin käytöstä vapautunut 1760-luvulla rakennettu kauppias Bockin talo, josta arkkitehti Engel oli muokannut jo 1810-luvun lopulla näyttävän empirerakennuksen lisäämällä siihen kolmannen kerroksen ja edustavan pylväikön (nykyinen Aleksanterinkatu 20) . Raatihuonetoiminnot siirrettiin Bockin talosta 1913 Seurahuoneelle eli nykyiseen Kaupungintaloon.

Siis Sederholmin talon vieressä. Kuva leike SLS:n digitoimasta ja jakamasta (Flickr Commons) postikortista, jonka reunassa lukee "Jälkipainos kielletty". Hmm...