Trailerin perusteella odotin aivan muuta kuin mitä sain. Dramatisoituja jaksoja oli niin vähän, että ne kaikki löytynevät traileriversioista. Suurin osa sisällöstä oli puhuvia päitä. Kertomansa tarina alkoi Napuen taistelusta ja Isoviha tapahtui ainoastaan Pohjanmaalla. Hyvin lyhyesti käytiin läpi sodan alkuvaiheet ja eteläisen Suomen valloitus. Pohjanmaan kauheuksiin siis keskityttiin, mutta niistäkin jäi hieman hämäräksi terrorin kesto: vain alkuaikoina vai koko 7 vuotta?
Siis jonkin asteinen pettymys.
2) Koko syksyn olisi ollut mahdollisuus käydän katsomassa Pehr Hilleströmin maalausten näyttely Sinebrychoffin museossa, mutta pääsi minulta unohtumaan ja ryhdistysliike oman naapuristoni kulttuurikohteeseen tapahtui vasta sunnuntaina.
Hilleströmin 1700-luvun lopun ja 1800-luvun alkuvuosien maalauksista löytyi hovikuvien ohella tavallisempaa elämääkin. Erikoisimpia olivat kuvat kaivoksista ja ruukeista. Olivatko teollisuuspatruunoiden tilaistöitä vai yleisemmälle yleisölle tarkoitettuja? Jäi epäselväksi.
Suurimman ahaa-elämyksen tarjosi Jan Granathin DVD Ut ur mörkret, jota en ostanut alennuksella museokaupasta, vaan katsoin sen näyttelyssä. Kolmen taiteilijan töiden ja Ärstan rouvan päiväkirjojen kautta luotiin puolessa tunnissa katsaus entisajan valaistusolosuhteisiin. Päreet ja kynttilöiden vähyys ei ollut uutta tietoa toisin kuin Tukholman juhlavat ulkovalaistukset, joita tultiin erikseen katsomaan. (Vähän niinkuin parhaillaan käynnissä olevaa Lux Helsinkiä.)
3a) Näyttelyssä olleessa ja ylle liitetyssä (Foto: Brånvall, Birgit / Nordiska museet. CC BY-NC-ND 2.5 SE) Hilleströmin taulussa kamarineidoksi nimetyllä naisella oli niin hieno kaapu päällään, etten osannut enää arvioida maalausten todellisuusarvoa. Kotiin päästyäni kaivoin esiin viime vuoden lopulla ilmestyneen Tiina Kuokkasen gradun Vaatetus identiteetin ilmentäjänä : piikojen pukeutuminen 1700-luvun Oulussa.
En olisi uskonut, että piikojen vaatevarastoja olisi perukirjoihin listattu, mutta Kuokkasen työhön niitä on löytynyt 26 kappaletta. Esipuheen perusteella hän on tekemässä arkeologian väitöskirjaa 1700-luvun pukeutumisesta. Tämän gradun puitteissa hän on pitäytynyt tarkasti perukirjoissa eikä ole etsinyt lisätietoja piioista muista lähteistä. Perhetausta ja elämänvaiheet olisivat voineet selittää vaatteiden eroja.
3b) Toinen tuore gradu samalta ajalta on Perttu Immosen Drengpoikia ja hurrikkaita : Kielirajavyöhyke ja sen vaikutukset Keski-Pohjanmaan suomen- ja ruotsinkieliseen maaseutuväestöön 1600 - 1700-luvuilla. Tarkemmin sanottuna on tutkittu Kokkolaa ja Kälviää. Selailun perusteella suosittelen ao. alueen tutkijoille tutkimukseen tutustumista.
3c) Katja Tikan gradu Apua merihädässä vai liiketoimintaa? : Sukellus- ja pelastuskomppanian toiminnan ensimmäiset vuosikymmenet 1729-1760. sisältää pari mainintaa omiin tutkimuksiini liittyvästä Pehr Hansson Sunnista ja on hyödyksi muillekin sukelluskomissaareihin törmänneille.
3d) Ja neljäskin gradu, kun tuli aloitettua. Räihä, Antti: Jatkuvuus ja muutosten hallinta : Hamina ja Lappeenranta Ruotsin ja Venäjän alaisuudessa 1720-1760-luvuilla
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti