sunnuntai 19. lokakuuta 2014

Tunnistatko rakennettuja ympäristöjä?

Arkistolaitos on innokkaasti viime aikoina digitoinut Luotsi- ja majakkalaitoksen valokuvia. Niissä on lyhyt kuvaus, johon toisinaan sisältyy päiväys. Mutta konteksti on jossain aivan muualla?

Osassa paikka on jäänyt muistiinmerkitsemättä tai hukkunut vuosien varrella. Aikanaan Arkistolaitos varmasti tyylikkäästi joukkoistaa lisätiedon hankinnan auktorisoiduille ammattitutkijoille. Mutta sitä ennen voi huvikseen miettiä onko näissä jotain tuttua?




 

8 kommenttia:

  1. Rauniokuva voisi hyvinkin esittää nk. Notvikstornetia ja tämän länsipuolella avautuvaa merenlahtea Bomarsundissa. Kilometrin päässä Prästön saarella sijaitsi luotsitupa, josta kuva samassa kokoelmassa.

    VastaaPoista
  2. Vrt. http://nyhetspressen.se/om/Notvikstornet/

    VastaaPoista
  3. Jostain syystä kommenttini eivät tulleet näkyviin, joten yritänpä uudelleen.

    Neljännen kuvan (puolitoistakerroksinen rakennus) taustalla näkyy Tukholman Djursholmin vesitorni, joka on rakennettu 1908. Talo, jos on vielä olemassa, sijaitsee jossain lähikaduilla. Ei löytynyt pikaisella Google StreetView -selailulla.

    Vesitorni, ks. http://sv.wikipedia.org/wiki/Djursholms_vattentorn

    Myös ensimmäisen kuvan mansardikattoinen talo sopisi tyylinsä puolesta hyvin Djursholmiin.

    VastaaPoista
  4. Viimeinen kuva (kylä saaristossa) on Porkkalan Mäkiluodosta, todennäköisesti 1920-luvulta.

    Kuva on otettu pääsaaren luoteispuolelta Norra Makilon luodolta. Kuvassa venäläisten I maailmansodan linnoitustöiden yhteydessä rakennuttamia taloja, siltoja ja laitureita.

    Samasta paikasta hiukan oikealle on otettu toinen kuva: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=26123128

    Tässä näkyy Mäkiluodon länsirantaa, oikealla Makiloharun ja horisontissa näkyy 1920 rakennettu Porkkala Kallbådan majakka. Saarella korkeimmalle kohoaa keskeneräiseksi jääneen tornitykkipatterin työmaan nosturi.

    VastaaPoista
  5. Kiitokset molemmille, en olisi odottanut näin hyvää tulosta. Mietinkin, että nuo pari taloa näyttivät ei-suomalaisilta, mutta ei tullut mieleen, että joukossa olisi kuvia vieraiden valtioiden puolelta.

    VastaaPoista
  6. Ihan pakko oli selvitellä tuota rautatieaiheista...
    Kun kyselin viisaammilta, tuli tulokseksi Kotka. Rautatietekniset yksityiskohdat paljastavat kuvanottoajaksi aikavälin kesä 1897 - 1900-luvun alun ensimmäiset vuodet. Kuvassa näkyy silloinen asema-aukio, rautatie etualalla vie nykyiseenkin satamaan ja takana oikealla kääntyy Kouvolaan. Kuva otettu näkötornin kalliolta.

    Hienoja nämä sinun nostosi.
    T. Marina

    VastaaPoista
  7. Siis sittenkin Kotka... olen tuota rautatiekuvaa koittanut sovitella erinäisiin puutavaran vientisatamiin, mutta ei vaan löytynyt oikeaa. Kotkan 1910 kaupunkikartassa rantaviiva oli jo ihan erilainen.

    Nyt kun tuon kaupungin sai tietää, niin löytyi helposti kuvia samasta paikasta. Esim. tuon YLEn uutisen (http://yle.fi/uutiset/kotkan_satama_ja_kaupunki_syntyivat_kasi_kadessa/6966709) kuvituksessa on sama näkymä vuonna 1905. Rantaa on jo täytetty selvästi enemmän ja uusia rakennuksia ilmestynyt.

    Kuva on siis otettu Palotorninvuorelta lounaan suuntaan. Oikealla näkyy Hovinsaarta, josta tulee rata ja tie pengertä pitkin Kotkansaarelle.

    Tuo kaupunkikuva pitäisi vielä selvittää...

    VastaaPoista
  8. Ensimmäisen kuvan huvila on Villa Wållgren Storängenissä Tukholman liepeillä. Talo on edelleen pystyssä.

    http://sv.wikipedia.org/wiki/Villa_W%C3%A5llgren

    VastaaPoista