maanantai 20. lokakuuta 2014

Tilasta ja tilallisuudesta 1700-luvun kulttuurissa

Viime torstain 1700-luvun tutkimuksen seuran seminaarin ohjelma näytti niin hyvältä, että otin sitä varten lomapäivän. Osoittautui ihan hyväksi ideaksi, vaikka kaikki esitykset eivät täysin auenneetkaan.

Keynote-puheenvuoro käsitteli keskieurooppalaisen yksityispalatsin kattomaalauksia, jotka olivat kaukana mielenkiinnon aiheistani. Saivat ajattelemaan ensiksi sitä, miten huoneiden käyttötarkoitukset voivat muuttua ja unohtua. Sitten estetiikkaa ja sen muutoksia. Miksi Suomen (säilyneeseen) talonpoikaiskulttuuriin ei liittynyt minkäänlainen sisätilojen koristeellisuus? (Liian savuista ja pimeää?) Onko kuvataide ollut aiemmin eurooppalaisessa kulttuurissa yhtä vähän muodissa kuin nyt?

Panu Savolainen avasi yksityisen, yhteisen/yleisen (allmän) ja julkisen käsitteitä 1700-luvun Turun kontekstissa. Määrittyivät omistuksen ja ylläpitovastuun kautta.

Ella Viitaniemi kävi läpi kirkon merkitystä tilana maalaisyhteisössä. Kirkonkellot olivat mukana, mutta niiden merkitys äänen luomana tilana valkeni vasta Lauri Viinikkalan mainitessa mynämäkeläisten paikallisylpeyden kauas kuuluvista kirkonkelloista.

Ulla Ijäksen Viipuria käsittelevästä esityksestä keskustelua herätti kysymys parvekkeista, joita sikäläisissä rakennuksissa oli. Kiistatta niiden idea oli tuotu eteläisestä Euroopasta Pietarin kautta. Mutta rakennettinko parvekkeita pelkän muodin vuoksi? Ja jollei ollut käyttötarkoitusta rakennettaessa, niin syntyikö sellainen myöhemmin? Tätä sopii miettiä.

Päivi Pihlajan tiedehistoriallinen esitys sisälsi mielenkiintoisia pointteja. Pohjoinen tiede sai 1700-luvulla kv-näkyvyyttä keskittymällä pohjoisiin aiheisiin, joita voitiin tutkia vain täällä. Ei taida tämä strategia toimia enää? Maantieteellinen lokaatio oli merkityksellinen myös ajan kv-projekteissa, joissa pyrittiin keräämään vertailtavia tietoja useista paikoista.

Lisäksi Pihlaja mainitsi sen, että vasta 1700-luvun lopussa syntyi ymmärrys säästä rintamina. Aiemmin sitä oli ajateltu täysin paikallisena, ilman yhteyksiä katseyhteyttä kauemmas.

Viimeiseksi puhunut Sofia Gustafsson selitti Viaporin rakennusaikaista siviili- ja sotilasväen limittäistä olemista ja elämistä Helsingin seudulla. Majoitusvelvollisuudesta syntyi runsaasti keskustelua ja kuullosti siltä, ettei sen todellisista käytännöistä ole vielä koottu kattavaa kuvaa.

Kuva: Image taken from page 123 of 'Bill Nye's History of the United States. Illustrated by F. Opper.'. British Library, Flickr Commons

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti