Kuuntelin Yleisradion Areenaa

Elina Grundström totesi Julkisessa sanassa 1.8.2014, että viime aikoina on mediassa ollut paljon "feel-good muistelua", jossa toistetaan ennestään tuttuja asioita. "Journalismi toimii kansakunnan muistina" sen sijaan, että se etsisi aiheita käynnissä olevasta ja suuntautuisi tulevaisuuteen. En väitä vastaan, kun Ylen verkkouutisissa on joka päivä jotain historiaharrastajaa kiinnostavaa ja radion puolellakin riittää Areena-kaiveltavaa.

Kuluneeksi ja tutuksi ei voi kutsua Julkisessa sanassa 3.9. käsiteltyä aihetta:

Kun Suomi julistautui irrottautuvansa Saksan aseveljeydestä, niin saksalaiset sotilaat kaappasivat Itämerellä olevia suomalaislaivoja ja miehittivät myös Saksan satamissa olleet suomalaislaivat. Niiden miehistöille annettiin kaksi mahdollisuutta, joko aloittaa palvelu saksalaisissa laivoissa tai joutua keskitysleirille. Useimmat valitsivat keskitysleirin.

Yle Lahden esittämä Gahmbergin kartanon tarina ei liene myöskään kulunut. Eikä mainio kasvipaleontologi Terttu Lempiäisen haastattely Tiedeykkösessä 1.8. Metsäradio tarjoaa virtuaalikäynnin museona toimivaan Kallenaution kestikievariin ja Taavetti Lukkarisen hirttomännylle, jossa on sittemmin tehty arkeologinen kaivaus. Metsätyön muistelmista kiinnostuneet varmaan jo seuraavatkin ohjelmaa.

(Ja jokainen suomalainen huomaa, että tämä kuva on ruotsalaisesta metsästä. RAÄ, Flickr Commons)

Alkuvuodesta esitetty Tuoteseloste oli mennyt minulta ohi ja heräsin vasta 31.7. esitetyn jakson Hohenthal-yhteyteen. Jokaisessa jaksossa esitellään suomalainen tuoteklassikko kertoen sen syntyhistoriasta ja nykyisyydestä.

Arkisto-ohjelmaa kävin kesällä läpi. Sen jälken julkaistuista osista kiinnosti eniten Visulahden kaivaukset vuodelta 1955. Erikseen on alettu julkaisemaan sarjaa Vieraalla maalla radioarkiston matkassa.

Asialliset kirjat jäävät minulta usein lukematta, joten radioesittelyt niistä auttavat yleissivistystä. Puheen aamussa 4.9. puhuttiin Ville Hännisen ja Jussi Karjalaisen Suomen talvi- ja jatkosotien sarjakuvien kokoelmasta Sarjatulta! Julkisessa sanassa 23.4. oli Oula Silvennoinen kertonut Lauri Törni -kirjastaan.

Julkisessa sanassa 8.8. kirjan Kännykkä. Lyhyt historia kirjoittajat olivat äänessä. Kalle Haatanen käsitteli samaa kirjaa ohjelmassaan 6.9. Haatanen on tapaansa haastatellut muitakin historiasta kirjoittaneita. Suur-Suomi -kirjan toimittanutta Jenni Kirvestä 10.7. ja kioskikirjallisuutta kartoittanutta Juri Nummelinia 14.8.

Kirjakerhossa oli varsin kriittisiä ääniä kun keskusteltiin Brita Kekkosen elämäkerrasta 15.8.. Olisi haluttu, että kirja olisi kertonut aivan muusta eli toivottu, että Kekkonen olisi elänyt/nähnyt elämänsä toisin? Matti Kuusen elämäkerran käsittelyssä 28.9 oli mukana kirjoittaja, joten sävy oli toinen. Ohjelmassa 12.9. "Antti Tuuri kertoo itselleen tärkeimmistä sotakirjoista ja sodasta kirjoittamisesta."

Kirjakerhon jaksoissa ei näy verkosta poistumisaikaa, mutta pois on jo vedetty 4.8. esitetty jakso, jossa käsiteltiin Tuula Karjalaisen Tove Jansson -elämäkertaa. Myös Eeva Luotosen kirjahistorian jakso, jonka olisin sisällyttänyt tähän on jo poistettu verkossa. Olisi kyllä kivaa, että Areenan selaaja tietäisi etukäteen, kauanko ohjelmat ovat verkossa. Tekisi tästä linkityksestäkin mielekkäämpää. Toivottavasti useimmat tämän tekstin linkit toimivat julkaisuhetkestä pari päivää eteenpäin.

Se, että vuonna 2008 tekemäni koosteen linkit eivät toimi ei ole kovin yllättävää. Mutta tavallaan surullista.