Maisemista

Kesällä tehdään retkiä ja katsotaan maisemia. Jo 1800-luvulla, mistä todistaa E. Nervanderin kirja Sommarresor i Finland. På Åland och i Åbo-trakten. (1872). (Mitenköhän Hermannin nuorisoseuran kirja on päätynyt ranskalaiseen kirjastoon digitoitavaksi?)

Kiikareillakin (kuva Velikulta 12/1904).

Museovirasto mainosti Muinaispolkujaan, joita on edelleen varsin vähän. (Lue: ei yhtään Kokemäeltä.) Käynnissä on Suomen paras maisemahanke -kilpailu, karttakysely luonnon merkityksistä uusmaalaisille sekä kotiseututoimijoille kysely suomalaisen maaseudun kulttuuriperinnöstä.

Viimeksi mainittu liittyy tutkimushankkeeseen, josta on jo ilmestynyt sivusto Paikan henki historiallisella Keski-Pohjanmaalla. Vetelin kohdalla anti oli vielä melko vähäinen. Minulla ja muilla on toki mahdollisuus kertoa

tarinasi Genius Loci -paikkatietopalvelua varten. GL-palvelussa tarinasi, muistosi tai vaikka isovanhemmilta kuultu perimätieto säilyy tuleville polville. Sinusta tulee jäljen jättäjä Keski-Pohjanmaan historiaan.

Mutta mistä minä tiedän kuinka kauan sivustoa tullaan ylläpitämään? (Toisin kuin Platsr.se, tässä kaikki kiertää ylläpitäjien kautta. Vaatii siis työpanosta pitkälle tulevaisuuteen.)

"Korpimuseo Wildwood Tales esittelee 313 tarinallista maastokohdetta Ylä-Kainuussa"

Ympäristöministeriössä on viimeistä vuotta meneillään valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitys- ja täydennysinventointi. Valmistuneet raportit osittain verkossa, eri puolilla. (Kuva Velikullasta 11/1905. Piirros taideseuran kevätnäyttelyn taulusta 168, maisema Hollolasta.)

Maisemalla on arvoa, siksi (?) on tehty opas maisemapalveluiden luomiseen. Kylttejä varmaan tarvitaan, vaikka pilaisivat esittelemänsä maiseman? Niistä Cecilia Almin opinnäyte "Se mig, jag är viktig!": Om skyltar och deras bidrag till tolkning av kulturarv. Ja puutarhan museoinnista Suzanne Lindqvistin työ En 70-talsträdgård idag: att gestalta en trädgård för museibesökare.

Lapsien näkökulmasta maalaismaisemaan kertoo Katri Toivasen opinnäyte Kelkalla kotiin kanin luo ; lasten kokemus kylästä paikkana.

Kesäkuun 2014 Yhteishyvässä kerrottiin Suomen etelärannikon, Ahvenanmaan ja Saaristomeren kattavasta simulaattorista, joka "luo todenmukaisen merimaiseman Maanmittauslaitoksen digitaalisista maastotiedoista". Eli kertoo nykytilasta. (Sivusto Vesillä - elämää ja historiaa menneisyydestäkin.)

Siitä, että nykytila ei ole sama kuin ennen kertoo sivusto Muuttuva maalaismaisema, joka haluaa "näyttää havainnollisesti, millä tavoin maaseutumme on muuttunut 2000-luvun aikana". Teema on aiheena Tommi Kohosen opinnäytteesä Kittilän lapinkylän maisemissa: videoteos menneestä ajasta nykypäivän näyttelytilaan.

Menneitä maisemia Huittisten ja Sastamalan ympäristöstä voi katsella Vanhojen paikkakuntakorttien luettelossa.

Muuttuvista maisemista ollaan huolissaan Ylen jutussa, jossa "maisemat katoavat pusikoihin". Mutta maisemat ovat aina muuttuneet, ihmisen toimiessa ja/tai ilmaston muuttuessa. Ei ole mitään alkuperäistä, niinkuin ei kulttuuriperinnössäkään. (Esihistoriaan asti kurottaa Nadja Perssonin tutkielma Förflutna landskap idag: en diskussion om begreppet landskap)

Tämä oli yksi useasti toistunut pointti podcastissa Exploring Environmental History, jossa pidin myös jaksoista, joissa tarkasteltiin vieraslajeja. Useat kasvit ovat tulleet muualta. Miksi osa on vieraslajeja, joista puhutaan samoin kuin maahanmuuttajista?

Kierrätyslinkkinä: Helsingin äänimaisemat.

Viimeinen maisema Helsingin Sörnäisistä Tuulispäästä 21-22/1911. Ei näytä enää tuolta kuten ei moni muukaan Helsingin paikka sadan vuoden jälkeen. Munkkiniemen muuttumisesta on oma sivustonsa.

Hesari yleisönosastolla on kesällä käyty keskustelua VR:n makasiinin raunion kohtalosta ja merkityksestä maisemassa. Olisikohan  Fredrik Ehltonin tutkielmasta Värdefullt förfall: om ruiner i förändring apua? Tai kaupunkikehittäjillemme Catherine Durasin ja Yrsa Ahlbomin työstä Gamla Stan: Relationen mellan turismverksamhet och kulturskydd i en historisk stadskärna?

Kuvassa näkyvään teollisuusalueeseen liittyen Rikard Johanssonin opinnäyte hylättyjen paikkojen merkityksistä: Urban Exploration och jag: Meningsskapande på övergivna platser.