Kirjoitusta (tietenkin) jaettiin sosiaalisessa mediassa, Jessica Parland-von Essen kirjoitti aiheesta blogiinsa ja Hesari julkaisi lisää yleisönosastokirjoitukia. Niistä tänään julkaistu sai minut erittäin ikävään mielentilaan. (Tämän tekstin alkuperäisessä versiossa oli useita kirosanoja.)
Päivälehden arkiston johtaja Pekka Anttonen nimittäin paljasti, että heidän tutkijasalissaan
"voi lukea sähköisesti digitoituja Helingin Sanomia (1904-) ja Ilta-Sanomia (1932-) lehtien koko ilmestymisajalta lehtien synnystä tähän päivään. Lehtien tekstiaineistosta on mahdollista tehdä vapaita sanahakuja."Ihanko totta! Ei lämmitä hiukkaakaan maaseutua tutkivia, mutta olisi auttanut viimevuotista talohistoriikkiäni merkittävästi. Visioin sitä tehdessäni, että kyseisessä arkistossa voisi olla jotain käyttökelpoista ja kävin muistaakseni pari kertaa tarkistamassa arkiston kuvauksen verkkosivuilta.
Missään tapauksessa en saanut käsitystä digitoidun tekstin hakumahdollisuutta, sillä olisin varannut tutkijapäätteen oitis.
Tarkistus vielä nyt. Arkiston kokoelmat-sivulla on pitkä lista kuivan näköistä tavaraa. Sanomalehdet mainitaan, mutta syntyy (ainakin minulle) mielikuva, että kyse on niiden toimittamisesta syntyneen materiaalin arkistoista. Ajankohtaista-sivulta selviää, että
Sanoman vuosina 1957-1986 julkaiseman Kansa Taisteli – Miehet kertovat -aikakauslehden vuosikerrat ovat nyt kattavasti sähköisessä muodossa ja luettavissa arkistomme tutkijapäätteeltä. [...] Sanoman henkilöstölehtiin kuuluvia Hesa-lehteä (1938-2004) ja Sanomia-lehteä (2005-)
Fiksummat, pliis kertokaa kommenteissa sivu, jolta tieto löytyy. Niitä muita varten, minulle nyt myöhäistä.
Joissakin näissä luetteloissa tuo tieto näkyy lukevan, mutta ei edes kaikissa: http://www.paivalehdenarkisto.fi/luettelot/sanomalehtiluettelot/
VastaaPoistaT. Anne
Ei kai se voisikaan lukea niissä kaikissa, jos kaikkia arkistossa olevia sanomalehtiä ei (toistaiseksi) ole digitoitu.
VastaaPoistaMutta esimerkiksi tuolla tosiaan lukee sivulla 2: "Aineisto on käytettävissä myös sähköisessä muodossa Päivälehden arkiston tutkijasalissa, Korkeavuorenkatu 28, Helsinki. Sähköinen lehtitietokanta mahdollistaa vapaasanahakujen ja -hakuyhdistelmien tekemisen aineistosta. Lehtitietokannan käyttäjille suositellaan tutkijapäätteen varaamista etukäteen [...]."
En tiennyt tästä kyllä minäkään. Enkä usko, että tiesi moni muukaan.
Ainakin vanhat Helsingin Sanomat on digitoitu jo toistakymmentä vuotta sitten, ja ne oli silloin tarkoitus tuoda laajemmin saataville, toki maksullisena. Tästä ei kuitenkaan tullut mitään pääosin ilmeisesti siksi, ettei HS:llä itselläänkään ollut aineistoon riittäviä oikeuksia.
VastaaPoistaNythän tuo oikeuskysymyksen tilanne on muuttunut, kun tekijänoikeuslakiin tuli viime syksynä uusi määräys:
VastaaPoistaLehtikustantaja saa sopimuslisenssin nojalla, siten kuin 26 §:ssä säädetään, valmistaa teoksesta kappaleen ja käyttää sitä yleisölle välittämiseen, jos teos sisältyy lehtikustantajan ennen 1 päivää tammikuuta 1999 julkaisemaan sanoma- tai aikakauslehteen.
Tähän kai Ekholmkin epäsuorasti viittasi kirjoituksensa sisältämässä konkreettisessa ehdotuksessa, mutta hyvin epäsuorasti. Jäämme odottamaan, mitä tapahtuu.