torstai 3. huhtikuuta 2014

Historiallisista henkilöistä fiktiossa

Anneli Kajanto listasi blogissaan historiallisia henkilöitä Suomen kaunokirjallisuudessa kolmessa ryhmässä
A. Henkilö on ollut Suomen historiassa tunnettu. Kirjailija on ottanut hänet teoksensa aiheeksi tai mukaan teokseensa kuvittaen henkilön persoonaa fiktiivisesti.
B. Henkilö jäi historiaan paljolti hänestä kirjoitetun teoksen johdosta.
C. Tunnettu henkilö on esikuvana, mutta niin ohuesti verhottuna, että aikalaiset tunnistavat hänet helposti fiktiivisen nimen takaa. Kirjailijat käyttävät materiaalinaan aina elävää elämää, joten ryhmän rajat ovat kuin veteen piirretty viiva. 
Kajanto pyysi täydentämään listaansa ja ajattelin ensin lähteä kirjoittamaan kommenttia linkittäen vanhoja blogijuttujani, mutta niiden määrän huomioiden katsoin parhaaksi tehdä täydennyslistan tänne.


Ehdotonta A-ryhmää on Gustaf Mauritz Armfelt, josta kertovia Mauri Sariolan kirjoja Suomalainen ratsastaja ja Suomalainen kavaljeeri en saanut luettua. Samoin kiistattomasti Klaus Fleming, josta löysin kuvauksia viidestä romaanista. Kuin myös Aleksis Kivi, josta kirjoitti fiktionalisoiden Maijaliisa Dieckmann ja Elsa Soini.

Sakarias Topeliuksen viimeisestä päivästä on kirjoittanut Merete Mazzarella. Nuoruusvuosistaan on kirjoittanut kaksi romaania Aarre Kantola ja lapsuusajoista Maijaliiisa Dieckmann ja Arvi Arjatsalo. Taustahenkilönä hän oli Enni Mustosen tuoreessa tarinassa.

A-ryhmään kuuluu myös laskettavissa Aurora Karamzin, josta on kirjoittanut Raili Mikkanen sekä Marjatta Kilpi. Mikkasen muissa kirjoissa päähenkilöinä Ida Aalberg, Miina Sillanpää, Aino Krohn ja Katri Vala.

Elias Lönnrot on päässyt sarjakuvaromaanin päähahmoksi ja toisen sivuhahmoksi.

Tuure Vierroksen henkilöromaanien päähenkilöt ovat A-ryhmää, vaikka eivät kaikki laajalti tunnettuja. Eli Johannes Terserus, Per Brahe ja Andreas Thuronius. G. A. Wallin. Johan Jakob Nervander. Anders Chydenius. Georg Carl von Döbelnin tarinaa Porilaiseni en ole saanut luettua.

M. A. Castren on A-ryhmää, mutta entä Tilly Soldan? (Castren on saanut myös sarjakuvansa. Kuten myös (ehdottomasti A-ryhmään kuuluva) Mannerheim.)

B-ryhmään on ehkä laskettavissa Fanny Grahn, joka tuli ainakin omaan tietoisuuteeni Raija Orasen romaanin kautta. Kokemäen Tigerstedtit kotiopettajineen eivät kuulu A-ryhmään, mutta paljonko tunnetumpia heistä tuli Fredrik Långin romaanin myötä?

Kajannon luokitteluun eivät tunnu istuvan romaanit, joiden henkilöt ovat selvästi historiallisia, mutta eivät alkuunkaan tunnettuja. Ilmeisesti siksi, että inspiraationa olleessa virolaisessa kirjassa oli lähdetty liikkeelle nimenomaan tunnetuista historian henkilöistä.

Tuntemattomampia henkilöitä on käytetty kirjoittajan omasta elämästä tai sukututkimuksesta ponnistavissa kirjoissa. Kuten Terttu Tupalan Mouhijärvi-kirjoissa, Lempi Jääskeläisen Croëll-sarjassa, Marjo Ruolan sukuromaanissa, Liisa Paasikari-Salon kirjassa, Satu Lusan sarjakuvassa, ...

Hämärimmät tapaukset ovat romaanit, joissa käytetään todellisia nimiä, mutta henkilöiden elämstä keksitään tai muutetaan huomattavan paljon. Niinkuin Maila Talvion romaaneissa.

Kuva British Libraryn digitoimana kirjasta Az Osztrák-Magyar Monarchia irásban és képben. Rudolf trónörökös főherczeg Ő ... fensége kezdeményezéséből és közremunkálásával. Flickr Commons

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti