Muistiinpanoja viime torstailta (museo, arkeologia)

Viime torstaina vietin työtiimin kanssa muutamia tunteja Valokuvataiteen museossa. Oli oma ideani, joten onnistuminen jännitti hieman. Itse viihdyin, useimmat näyttivät saaneen osallistumisesta jotain irti, mutta pomonpomo, jolle olin idean myynyt, oli pettynyt. Opetus: seuraavan kerran kun itse annan "rakentavaa kritiikkiä" tilaisuuden järjestäjälle, yritän ainakin jättää valituksen yhteen kertaan.

Ennen työpajaa kiersimme uuden näyttelyn Ecological fallacy, jossa teki suurimman vaikutuksen Inhan ottamista lehmäposeerauksista koottu teos, jossa käsiteltiin muistia ja onnellisuutta. Samat kuvat ja enemmänkin julkaistiin Valokuvataiteen museon Flickr-sivulla viime perjantaina. I-ha-nia. Esimerkki:

Mutta eikö kuvien yhteydessä ole säilynyt tietoa lehmien nimistä, omistajista ja kotipaikkakunnista? Museon infolapun perusteella kuvat otettiin vuoden 1899 Parisiin maailmannäyttelyä varten, mutta tästä on jäljellä Flickrissä vain vuosi.

Kaapelitehtaalta lähdin kohti Kruununhakaa, jossa Suomen keskiajan arkeologian seuran tilaisuudessa Juha Ruohonen kertoi Ravattulan Ristimäen kaivauksista, joissa on paljastunut Suomen varhaisimman tunnetun kirkon perustukset. Näinkään harvinainen aihe ei Helsingissä kauniina kevätiltana vetänyt saliin kuin kolmisenkymmentä kuulijaa.

Kaivauksia on tehty opetustarkoituksessa ja niukalla budjetilla. Ilmeisesti lisärahoitusta on haettu, mutta happamahkosti Ruohonen pääsi toteamaan, että tällä vauhdilla Ristimäkeä voidaan kaivaa vielä sata vuotta. Hätkähdytti, mutta vielä enemmän se, että Ruohonen painotti toivovansa, ettei kaivaus osu runsaasti varusteltuun ja hyvin säilyneeseen ruumishautaukseen, sillä sen konservointikulut "veisivät konkurssiin".

Kirkosta oli minulle jäänyt joku käsitys syksyn lehtijutuista, mutta tietenkin Ruohosen esityksestä selvisi lisää. Löytyneet kolikot kertovat varsin selvää tarinaa yhteyksistä Ruotsiin ja tarjoavat teknisten ajoitusmenetelmien tueksi vuosilukuja, jotka osuvat kauttaaltaan 1100-luvulle ja 1200-luvun alkuun. Tulossa on kohdetta esittelevä verkkosivusto. Tietoa on tarjolla myös paikan päällä Suomen keskiaikaisen arkeologian seuran kevätretkellä, joka tehdään kävellen 17.5.