Ensi vuoden alkupuolella, samoihin aikoihin elokuvan ensi-illan kanssa Isossa linnantuvassa avataan yleisölle Kristiinan elämänvaiheista kertova näyttely. Se esittelee myös elokuvan tekemistä ja siinä käytettyjä pukuja, lavasteita ja muuta rekvisiittaa.("Marsalkka Mannerheimista suunnitellaan jälleen uutta elokuvaa", kertoi HS 16.2.)
Mari Koppisen lauantaiesseessä (HS 15.2.) käytiin läpi Kanteleen historian vaiheita 1800- ja 1900-luvulla. Lopetuksena "Yksi asia on silti varmaa: ei kantele mihinkään ole häviämässä." Himmler oli osa tekstiä ja samassa lehdessä on pieni nosto Ylen Strada-ohjelmasta: Suomen museoissa voi olla natsien ryöstämää taidetta.
Talvella lukemani brittiläisen museokirjan yksi kohde oli pakkausten museo. Suomessa sellaiseen olisi ainekset Veli Kosken kokoelmassa, joka on yleisölle auki kesällä Keuruulla. "Koski kerää vanhoja ruokapakkauksia: kahvipaketteja, jauhopusseja, maustepurkkeja, karkkiaskeja, teepakkauksia." (HS 27.2.)
Suomen kuvalehti 9/2014 totesi, että "suomalainen ei tiennyt miltä Suomi näytti ennen kuin näki maisemat kuvapostikorteissa". Jutun kirjoittajan mukaan 1800-luvun lopun kuvalehdistä oli "turhaa haeskella" maisemakuvia. Olen itse niitä kyllä löytänyt ja jossain välissä ne ilmaantuivat myös koulukirjoihin, kuten Topeliuksen Maamme-kirjaankin. (Viimeistään vuoden 1876 painokseen.) Mutta postikortit saattoivat kyllä olla edellä?
Yliopisto-lehden numerossa 2/2014 pääsivät ääneen historioitsija Mikko Majander ja Markku Kuisma. Jälkimmäisen essee käsittelee historian merkitystä ja loppuu
History matters, amerikkalaiset sanovat. Uskokaa edes amerikkalaisia.Samassa numerossa esitellään antropologi David Graeberin ajatuksia, joita olisin ollut mielelläni kuuntelemassa tammikuussa, kun mies vieraili Helsingiss'. "Tehtaiden tai mikrosirujen olemassaolo ei tarkoita, että poliittiset tai yhteisölliset mahdollisuudet olisivat muuttaneet luonnettaan."
Edelleen samassa lehdessä haastateltiin äskettäin väitellyttä Salla Jokelaa Haaksirikkoisten patsaan vieressä. "Nykyään moni turisti tuskin eksyy ennen tärkeänä pidetyn patsaan juurelle." Minä manguin lapsena mummon ja enon sitä etsimään. Muistaakseni emme löytäneet. (Piirros patsaasta Tuulispäästä 9.9.1904) Jokelan väitös Tourism, Geography and Nation-Building : The Identity-Political Role of Finnish Tourism Images luettavissa verkossa.
Hesarin sunnuntaisivut 9.3. tulvivat historiaa. Putin esiteltiin historioitsijana, joka "on jäljittänyt omia sukujuuriaan aina 1700-luvulle Moskovan lähistölle". Ilkka Malmberg kertoi aukeaman verran Krimin sodasta. Liisa Suvikumpu sai kolmen sivun tekstimainokset tuoreelle kylpyläkirjalleen. Kehräysharrastus pääsi esille. Malmberg eli hehtaarillaan aikaa sata vuotta sitten. Saska Saarikoski kuvitteli miten historiakirjassa 16 vuoden kuluttua kerrotaan nykyisestä mediamurroksesta. Kulttuurisivujen ensimmäinen juttu oli otsikoitu "Historia näkyväksi" ja käsitteli taiteilijoita Patrik Söderlund, Visa Suonpää ja Juha Vitikainen, joiden töiden "pitää perustua huolelliseen tutkimukseen ja arkistotyöhön". Niillä myös arvioitiin Ville Hytösen runokokoelma Sotaraamattu, jossa "viittaukset historiaan sulautuvat synkän romanttiseksi kuoroksi, jossa kuolleiden äänet kaikuvat kumpujen yöstä".
Miten voi palata jonnekin, jossa ei ole ollut?"
VastaaPoistaKristiina itse oli muistelmiensa mukaan vakuuttunut siitä että hän sai alkunsa Turussa. :-)