SukuForumilla kysyttiin Puhuttiinko Sauvossa 1800-luvulla Suomea? Jos olisin ehtinyt vastaamaan, olisin ohjannut kysyjän paikallishistorioiden ääreen tai Christer Kuvajan artikkeleissaan ja esityksissään mainitseman 1800-luvun alussa tehdyn tiedustelun perään.
Kysyjä sai onnekseen kuitenkin asiallisemman vastauksen, jossa yksinkertaisesti linkitettiin rippilapsien luetteloon, jossa kieli on selvästi merkitty. Muistan nähneeni kielimerkintöjä joskus rippikirjoissa, mutta näitä luetteloita en ole missään seurakunnassa avannut.
Opittua. Seurakunnan kielisuhteista ja yksittäisten ihmisten ensisijaisesti käyttämästä kielestä voi löytää kiistatonta tietoa 1800-luvun arkistoista. Ja oman tutkimuspitäjän seurakunnan arkisto kannattaa käydä kokonaisuudessaan läpi.
Seurakuntien arkistoista puheen ollen palaan vanhaan aiheeseen eli niiden lähdeviitteisiin. Äskettäin amerikkalainen Randy Seaver on käyttänyt digitoituna suomalaisia muistuttavia norjalaisia aineistoja. Hän muotoili lähdeviitteeksi kuolin/hautaustiedolle:
Voss (Vangen) Parish Church (Voss, Norway), Voss: 1823-1837, Ministerialbok A 12, Deaths and Burials, Page 324, item 93, Anna Sjursdtr of Gjelle; digital images, Artkivverket DigitalArkivet Scanned Church Records (http://www.arkivverket.no/URN:kb_read : accessed 12 December 2013).Jos jokainen kaste, vihkiminen ja kuolema suomalaisissa sukutauluissa olisi vastaavasti lähteistetty, sukutaulujen tulosteista tulisi aika pitkiä.
Kuva kirjasta British Library, Flickr.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti