Brages Pressarkivetin toiminta nykymuodossaan on lopetusuhan alla, sillä pääasiassa veikkausrahoilla toimiva arkisto on saamassa odotettua pienemmän summan avustusta. Edellinen perustuen Hufvudstadsbladetin juttuun
Arkivet som är en guldgruva. Suomenkielistä mediaa aihe ei ole suuremmin kiinnostanut. Arvatenkin siksi, että BP:n keräämä materiaali on ruotsinkielisestä lehdistöstä.
Itse olen BP:n leikearkistoa hyödyntänyt pari kertaa ja vain kerran muuta kuin henkilöhistoriallista osaa. Vähäinen kiinnostukseni 1900-lukuun kun keskittyy Kokemäkeen, jonka suhteen ainoa metodi arkistomateriaalin rikastamiseen on rullata mikrofilmattua Lallia. Oli kuinka työlästä tahansa.
Mieleni on kylläkin tunnetusti muuttuvainen, erityisesti tutkimuskohteiden osalta. HBL:n jutussa Kari-Matti Piilahti kertoo aineiston merkityksestä vaikuttajien tutkimuksessa ja Twitterissä...
Mutta Jessica Parland-von Essenin kärjistystä
en voi allekirjoittaa. Kun on tullut kerätyksi alla oleva listaus tuoreehkoista opinnäytetöistä, joissa käsittääkseni ei ole turvauduttu valmiiksi järjestettyyn ja poimittuun materiaaliin. Viime vuosikymmeniä koskien kylläkin ehkä digitaaliseen materiaaliin.
- Vuorio, Kaija: Sanoma, lähettäjä, kulttuuri : lehdistöhistorian tutkimustraditiot Suomessa ja median rakennemuutos
- Kankkunen, Eeva: Punkalaitumen Sanomien otsikointi vuosina 1926-2007
- Ruippo, Laura: Kahvimainonta aikansa arvojen heijastajana. SOK:n ja Meiran kahvimainonta Yhteishyvä-lehdessä 1937–2007
- Syväterä, Jukka: Salakavala perintö ja terveyden tietäjät. Geenien ja terveyden suhde hallittavana ongelmana terveyslehdessä 1950–2006
- Tuomola, Salla: Ruudusta
kulttuurin tulkiksi. Turun Sanomien sarjakuvapolitiikan kehitys vuodesta
1954 vuoteen 2003 postmodernin teorian valossa.
- Komulainen, Riikka: Työpaikkailmoitukset
tekstilajina: rakenteen muutokset ja työpaikkailmoituksiin sisältyvän
vuorovaikutuksen ilmeneminen vuosina 1955 ja 2005
- Pusa, Aura: ''Suurempaan vapauteenko?" : parisuhde ja seksuaalisuus Jallu-lehdessä vuosina 1958 - 1968
- Ville Pitkänen: Puolueiden
keskustelutilaisuuksista mediatapahtumiksi. Television vaaliohjelmat ja
niihin liittynyt sanomalehtijulkisuus 1960-luvulta 1980-luvulle
- Keskinen, Susanna:
”Alkoholiongelmasta kärsivien joukossa on eniten niitä, jotka eivät
koskaan ole ottaneet ryyppyäkään”. Tutkimus
Huoltaja-/Sosiaaliturva-lehden välittämästä alkoholiperheen kuvasta
vuosina 1960-2004
- Jousjärvi, Reija: Kuka uutisessa puhuu? : toimittajan rooli kaupunkiuutisessa 50 vuotta sitten ja tänään
- Sipinen, Mirja: Aikansa kuvia: Vertauskuvallisuus ja visuaaliset keinot Vuoden lehtikuvissa 1962 - 2004
- Kari, Päivi: Tehtävänimikkeiden muutos Helsingin Sanomien työpaikka-ilmoituksissa
- Huovila, Perttu: Opettajien ammattilehtien kirjoittelu peruskoulu-uudistuksesta vuosina 1965–1973
- Pekonen, Laura: Suomalaiset Yhdysvaltain-kirjeenvaihtajat 1966-2003. Tutkimus siitä, miten suomalaisviestinten Amerikan agenda syntyy
- Salomäenpää, Ilkka: Televisiomoraalin muutos Suomessa : analyysi Helsingin sanomien mielipidekirjoituksista 1970-2003
- Lehto, Keijo: Aatteista arkeen : suomalaisten seitsenpäiväisten sanomalehtien linjapapereiden synty ja muutos 1971-2005
- Härkin, Jonna: Ulkomaan pakettimatkojen mainonnan muutos Helsingin Sanomissa
- Ambrusin, Jarkko: Sampoa ja sellua. Varkauden rakennemuutos Warkauden Lehden silmin 1975-1995.
- Hellman, Heikki; Jaakkola, Maarit: Kulttuuritoimitus uutisopissa. Kulttuurijournalismin muutos Helsingin Sanomissa 1978-2008
- Pekkarinen, Aino: "Mä oon
kauheen ylpee, et mä olin rehellinen" - Suomalaisten
ulkomaankirjeenvaihtajien työ Puolan kansantasavallassa 1980-luvulla.
- Lindvall, Airi: Hyväntekijästä häiriköksi. Rikosten ja riitojen vapaaehtoissovittelu Aamulehdessä 1987-2001.
- Holmberg, Jukka : Etusivun politiikkaa : yhteiskunnallisten toimijoiden representointi suomalaisissa sanomalehtiuutisissa 1987-2003
- Pietikäinen, Milka: Pois periferiasta? : Suomi uutisena Ison-Britannian ja Ranskan laatulehdistössä 1990-luvulla
- Hallamaa, Teemu: Mitä
kuolleet meistä kertovat - Yhteiskunnan ja journalismin muutosten
heijastukset Helsingin Sanomien muistokirjoituksissa vuosina 1992-2012
- Mäkinen, Harri: Kymmenen
vuotta uusinta mediaa. Uusmediajournalismin käsittely ja uusmediaan
kohdistuneet asenteet Suomen Lehdistössä ja Journalistissa 1994-2003.
- Raitila, Hanna; Savolainen, Jonna: ”Paras
on kyllin hyvä ja keskinkertaisuus kirosana.” Kvalitatiivinen
aineistoanalyysi Suomen koulutuspolitiikan muutoksista ajanjaksolla
1994–2008 Aamulehden teksteissä
- Hassinen, Minna; Linnarinne, Essi: Das Finnlandbild in der deutschen Presse : eine Analyse der Finnland-Artikel in Der Spiegel der Jahre 1996-2005
- Raivio, Jarmo: Rajoitettu riemu: Interaktiivisuus Helsingin Sanomien verkkoreportaaseissa 1998–2007
- Koskela, Kaari: Henkilöjuttujen anatomia : tekstilajin elementit Helsingin Sanomien Kuukausiliitteissä 2010-2012
Totta kai lehdistön ja median tutkmus joutuu käyttämään kokonaisia lehtiä, eihän muu ole hyväksyttävää. Kyse on ns tavallisen historian kirjoituksen täydentämisestä sillä monipuolisella ja usein yksityiskohtaisella tiedolla, jota lehdistä saa. Ellei hakua ole se, lähderyhmä saataa jäädä hyödyntämättä, jolloin tutkimuksen laatu mielestäni heikkenee. Vain lehdet itse voivat tänä päivänä tarjota s-arkistoja. Eli ne ovat maksullisia - jos niitä on - ja hakutoiminnot käsittääkseni aika heikkoja.
VastaaPoistaListaamiesi opinnäytteiden otsikot kertovat hyvin siitä, mihin laajempien hakumahdollisuuksien puuttuminen (ymmärrettävää kyllä) johtaa: tutkimus keskittyy yhteen lehteen tai muuhun suppeaksi rajattuun aineistoon, tai sitten tutkitaan lehdistöä yleisellä tasolla muiden lähteiden ja tutkimuskirjallisuuden pohjalta.
VastaaPoistaIhan validia tutkimusta toki tämäkin, mutta vain kalpea aavistus siitä mitä kaikkea muuta lehtiaineistoista voi saada irti.