Eli kuten viime vuoden puolella totesin, kyseessä on mielestäni Suomen tutkituin vähemmistö. HAik:n toimittajat perustelevat aatelitutkimusta "taloudellisella ja yhteiskunnallisella vaikutusvallalla" sekä runsailla lähteillä, jotka "avaavaat mahdollisuuksia muidenkin yhteiskunnallisten ryhmien tutkimiseen, oli kyse sitten pankkiireista tai palvelusväestä" (s. 139). Moinen mahdollisuus on numeron artikkeleissa jätetty lukutaitoni mukaan hyödyntämättä enkä myöskään saa kiinni siitä, mitä todellista - eli kansaa koskevaa - merkitystä tutkituilla asioilla on.
Tutkimuskysymyksensä saa tietenkin asettaa itselleen mielekkäällä tavalla. Itselleni Kokemäenkartanon 1800-luvun tutkimuksessa pointti oli nimenomaan tarkastella kartanon suhdetta ympäristöönsä. Jälkikäteen ajatellen olisi voinut tulla voimakkaamminkin esille. Jos olisin jaksanut kahlata puolen vuosisadan käräjäpöytäkirjat.
Tiedän, etteivät aatelin tutkijat välttämättä pääse helpolla lähteitä etsiessään ja käyttäessään, mutta kun rahvaan käsittely on huomattavasti työläämpää, herää ikäviä ajatuksia työekonomiasta. Niitä samoja, joita pulpahtelee mieleeni selatessani historian gradulistoja, joissa 1900-luku on kiistatta yliedustettuna.
Kartanojen ja aatelin akateemisen tutkimuksen runsaudesta saa puolestaan käsityksen edellä mainittujen HTF:n ja Haik:n teemanumeroiden katsauksista. Niiden päälle sitten vielä paikallishistorian harrastajien räpellykset ja kulttuurihistorialliset kuvakirjat.
Ja opinnäytteet
- Toivio, Juha: Urajärven kartanomuseon kehityspolkuja
- Siira, Jenniina: Tekstiilit Urajärven kartanon keittiössä ja kattauksissa : Kartoitus, tutkimus ja näytteillepanon selvitys
- Iltanen, Anu: Urajärven kartanon kustavilaiset huonekalut : Maalipintojen tutkimus
- Koistinen, Heini; Lappalainen, Niina: Gustaf Raninin ajan ruoka- ja juomakulttuuri - Kausimenuja Koivumäen kartanolle
- Vanhanen, Salme : Kullan kartanon rouva Gerda Grahnin puku ja sen konservointi
- Ek, Anna-Kaisa: Kulttuuriympäristökasvatuksen paikka : Brinkhallin kartano kokemuksellisena kulttuuriperintökohteena
- Kyröläinen, Anu: 1800 -luvun elämys osana kartanon kulttuuri- ja palvelutarjontaa : Träskändan kartanon tapaus
SA-kuva a_79: Hämäläinen kartano, eversti Paalun esikunta. Kämärä. 1939.12.14
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti