torstai 19. joulukuuta 2013

Oukkari, Koukkari

Savossahan se Juho Oukkari näki ensimäisen päivän valkeuden, niinkuin moni muukin ennen häntä ja hänen jälkeensä. Mitään erin-omaista kerrottavaa ei siitä ole, sillä se kävi aivan samalla tavalla kuin kaikkein muidenkin tulo tähän matoiseen maailmaan. Ensitöikseen huutaa rämisti poika kelpolailla, antaen siten ensiaikoina kylliksi huolta heikolle äidille ja työtä kylän kummitädeille. Lapsi oli terve, pyöreä ja lihava pojan pullukka, ja kummitädit kilvan ihmettelivät, kuinka hän on isänsä näköinen.
Näin aloittaa Pietari Päivärinta kirjansa Oukkari. Kertomus kansan elämästä. Ilmari Havun (Pietari Päivärinta, kirjallisuushistoriallinen tutkimus s. 136-7) mukaan Päivärinta on lisännyt joukkoon runsaasti mielikuvitusta, mutta pohjalta on erotettavissa W. Malmivaaralta kuultu kertomus.

Todellisuuden Oukkari oli siis Havun tulkinnan mukaan Juho Laurinpoika Koukkari (1826-1902), joka meni vuonna 1874 naimisiin Pekka Kannisen lesken Wilhelmiina Lappalaisen (1841-1900) kanssa. Hiski poimii Kiuruvedeltä esiin ennen avioliittoa syntyneet kaksoset Jafet ja Petter Johannes, jotka olivat selvinneet ainakin syntymästään 14.4.1873 kasteelle 28.6.1873. Kaikkiaan perheeseen syntyi seitsemän lasta.

Internet kertoo, että Esa Koukkari on vuonna 2007 julkaissut kirjan Oulujärven Koukkareita, joka ilmeisesti käsittelee samaa perhettä. Sitä käsiini hakematta jatkan Havun keräämillä tiedoilla.
Koukkarien mökki oli jonkunlainen ihmisten ihme. Se oli huonosti rakennettu, katto oli matalalla ja kanto istuimena. Lapsivuoteena oli emännällä takareki, johon oli pantu lautoja ja tuohikehto riippui katosta. Maitohuoneena käytettiin maakuoppaa, tuohista maitoastiana, kuten kyllä useilla muillakin. 
Köyhyyden ohella "Koukkarilaiset olivat uskonnollisia ja hyvälukuisia. Isäntä oli suoraluontoinen ja hiljainen."
Eläinten ruokaa Koukkari keräili ympäristöpitäjiä myöten. Kerran keväällä karhu tappoi häneltä kaksi lehmää juuri uloslaskemisen jälkeen ja hautasi suohon. Koukkari parka oli hätyytellyt sitä aikaisemmin, nyt hän oli siitä tunnonvaivoissa, että oli häirinnyt metsän kuningasta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti