Hää-tavoista Hirvensalmessa (loppu)

"Sitte toisena iltana nostellaan onnea toivomalla, ensin sulhainen ja morsian, sitte puhemies viimeksi kaaso, ja jokaisen on nostettua otettava viina puteli ja pikari kätehensä ja annettava viinaa nostajoille ja koko hää-joukolle. — Vasta sen seuraavan yön aamupuoleen, samana aikana, kuin kaksi vuorokautta sitä ennen tuli juohto-väki morsiamen tuonnasta, siitä pois erkenee häävieraat. — Lähtö tapahtuu sillä tavalla, että ensin valjastelee jokainen hevoisensa valmiiksi ja sitte mennään tupaan, jossa orimies taas laulaa värsyn, minkä milloinkin, [...]

Viimeksi otetaan jäähyväiset talon väeltä, kiitetään hyvästi ruokitun vieraita ja sitte lähdetään. Hää-vieraat eli sulhaisen sukulaiset menevät kukin kotihinsa; mutta juohtajat, tahi morsiamen sukulaiset menevät vielä morsiamen kotopaikkaan, jossa sitte vielä syövät ja lepäilevät vähän aikaa. Lepohan sitä silloin onkin tarpeesen, sillä eipähän sitä siellä häissä ollut levosta lukua, kuin siellä valvotaan yöt, päivät.

Kuin nämä tästä kotiinsa lähtevät, niin sitte loppuu viimeinkin ne pitkät, puoli-viikkoiset pidot."

A. M— n. Suometar 22.4.1853-29.4.1853

Aikanaan totesin, että Mäntyharjulla tapaninpäivä oli yleinen hääpäivä. Mutta kuinka tavanomainen se oli Hirvensalmella? Hiskissä saatavilla olevien vuosien perusteella noin viidennes häistä voitiin pitää jokseenkin edellä esitetyn kaavan mukaan. Ja yhteensä 61% joulukuussa. Marraskuulle osui 8% ja touko-kesäkuuhun 13%.