Kolme kirjaa Turun suunnalta

Kirjavinkkien joukosta huomasin Marjo Ruolan uutuuden Terveisin Neiti ja Clara (2013). Vinkin kirjoittaja oli jäänyt käsitykseen, että kirjan tapahtumat sijoittuvat 1940-luvun lopulle "nimeltämainitsemattomaan suomalaiseen kaupunkiin". Ottaen huomioon, että sivulla 8 on valokuva Turun torilta ja tytöt ajelevat raitiovaunuilla pidin itse selviönä, että oltiin Turussa.

Niin tai näin. Pikkuvanhan päähenkilön jutustelu oli tarkoitettu lasten luettavaksi, mutta taisi sopia paremmin aikuiselle. Ajan kuvaan liittyviä asioita oli ahdettu mukaan uskomaton määrä. Kirja on kauttaaltaan kuvitettu autenttisten esineiden valokuvilla, mikä sopii tosikolle aikuiselle. Saisiko näistä lapsi tolkkua? Ja jaksaisiko Neidin touhotusta?

(40-luvun nukke SA-kuvasta 44549)

Ruola lienee tuoreimmassa kirjassaan tavoitellut omaa lapsuuttaan. Ilmeisesti hänen aiemmat romaaninsa, jotka on kirjoitettu vanhemmalle yleisölle, ponnistavat sukuhistoriasta. Nimellä Brunow-Ruola julkaistussa kirjassa Lasikenkä (2003) eletään 1900-luvun alun Turussa ja takakannen mukaan yhdistellään faktaa ja fiktiota. Teksti ei kaapannut mukaansa ja kirja jäi lukematta.

Nimellä Brunow-Ruola julkaistu Ritaritar (2012) lähtee prologin jälkeen liikkeelle Juhanan ja Katariinan tulosta Suomeen ja jatkaa Brunow-suvun vaiheita pari sataa vuotta. Alussa oli kylläkin enemmän hovia kuin nominaalisia päähenkilöitä ja lukemiseni jäi kesken.

Prologissa olin jo ehtinyt ärsyyntyä Ruolan isän sanoista "Me olemme kunniakasta maalaisaatelia". Mutta jos olen itse ylpeä talonpoikaisista juuristani, saahan toki joku tuntea "tervettä ylpeyttä" siitä, että on "kunniakasta maalaisaatelia".