tiistai 4. kesäkuuta 2013

Sukuhutkintaa isäntäluettelon innoituksella

Genos 2/2013:en on luvattu sisältävän minulle mukavia kokemäkeläisjuuria. Lehteä odotellessa kurkkasin Iso-Iivarin isäntäluetteloon Kokemäen Herttolan kohdalle ja huomasin aivan uuden nimen. Pelholan Pulkasta tullut Bengt Henricsson kuulunee esivanhempiini ja taustansa siis kiinnostava. (Jossain välissä pitää selvittää mistä tieto alkuperästä peräisin.)

Pulkan relevantti isäntäketju alkaa vuonna 1621, jolloin on tehty ensi kirjaus Jacob Thomassonista. Seuraavana vuonna hän on käräjillä.

SAY:ssä 1620-1639 Anders Jacobsson on merkitty toiseen taloon vuonna 1639, mutta kuulunee Pulkkaan, kuten SAY:ssä 1634-1659. Andersilla on viimeistään vuonna 1642 vaimo Gertrud, joka on merkitty vielä vuonna 1650. Seuraavasta vuodesta alkaen talossa on Brita, joka on Andersin ollessa isäntänä 'mor'. Anders on mahdollisesti edellisen isännän poika ja mahdollisesti seuraavan isännän isä.

Vuosina 1656-1657 Pulkan isäntä on Johan Andersson, jonka jälkimmäisenä vuonna mainitaan olevan rintamalla. Johanin veli Henrik on avioitunut 1656-1657 välillä Lisan kanssa ja ottaa isännyyden 1658. Talouteen kuuluu ilmeisesti sama Brita kuin edellä mainittu vuoteen 1668 asti. Hänet on kerran merkitty isän äidiksi, mutta useimmiten äitipuoleksi. Jälkimmäinen vaikuttaa todennäköiseltä.

Henrik mainitaan käräjillä 1674-75, lautamiehenä 1679, käräjillä 1680-90 ja noin 80-vuotiaana lautamiehenä 1691. Ikätietoa tuskin kannattaa ottaa kirjaimellisesti, mutta se asettaa kyllä yhteyden Jacob Thomassoniin kyseenalaiseksi.

Henrik Anderssonin isäntäkausi jatkuu vuoteen 1682. Seuraavana vuonna isännyyden saa hänen ilmeinen poikansa Thomas Henriksson, jolla on veli nimeltä Bengt. Tämä häviää vuoden 1690 jälkeen ja sopisi täten ilmestymään vuonna 1691 Herttolan isännäksi. Mutta jotain lisätietoa kyllä tarvittaisiin.

Pelholan Pulkka on vuoden 1770 kartassa metsänrajassa, mutta lienee aikanaan ollut kylän muiden talojen kanssa samassa rivissä joen rannalla. Vanha runo auttaa kylien ja talojen muistamisessa idästä länteen:
Köömilän Krenkku
ja Kaurulan Saksa.
On sonnilla molemmat
munat ja maksa.
Pelholan Pulkka, Turro ja Kuukka
ei oo sen hullumpia ko muukkan.
Hampulan Kava ja Lööhä,
ei ole kumpikan kööhä.
Toikka ja Pöpörö
Harjavallan Huttu,
koko pitäjän tuttu,
Hälli ja Hoppu
ja Pirilässä kappelin loppu.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti