En odottanut Wylie Overstreetin kirjoittamasta ja Panu Väänäsen suomeksi toimittamasta kirjasta Maailmanhistoria päivitettynä facebookiin suuria ja yllätyin positiivisesti.
Facebookin käyttöliittymästä poiketen kirjassa "vanhimmat" päivitykset olivat päällimmäisinä ja lukukokemus kirjalle tuttu. Suomalaiset lisäykset eivät olleet omana osanaan vaan muun kronologian osana. Liekö toimittaja myös poistanut jotain suomalaisille tuntematonta? Jäljelle jäänyt on eurooppalaista ja amerikkalaista.
Pari tietokonepeliviitettä olivat minulle vieraita, mutta en varsinaisesti voi sanoa oppineeni kirjasta mitään. Miten mahtoi lukeminen onnistua, jos historiasta muisti vähemmän? Päivitykset ovat viitteitä tapahtumiin eivätkä pitkiä selostuksia.
Tosikkona voisi jäädä miettimään sitä millä periaatteella tapahtumia oli otettu mukaan tai jätetty pois. Mutta Facebook-päivitysten luonteeseen sopii se, että kirja ei ole kaiken kattava. Ja kronologiasta syntyi kontekstia ja rinnastuksia, joita ei ehkä aiemmin historiankirjoissa ole ollut.
Alkupuolella minua hämäsi Raamatun tapahtumien mukaanotto, mutta myöhemmin selvisi, että mukana oli muutakin tarua ja fiktiota. Omalla tavallaan mielenkiintoinen lisä, joka auttaa ajan hahmottamista.
Toisen maailmansodan kohdalla kirjassa tehtiin historiaa. Minähän en kyseisestäkään sodasta ole kovin kiinnostunut, mutta koska vanhempieni hääpäivä on 6.6. ja olin Englannissa kesäkuussa 1984 kun oli D-Day:n 40-vuotisjuhla(*), kyseinen päivämäärä kuuluu harvoihin muistissani oleviin. Niinpä hämäännyin sivulla 105 kun merijalkaväen päivitys "Älkää päästäkö hiekkaa aseisiinne. Pysykää liikkeellä. Nähdään rannalla." on päivätty 6. kesäkuuta 1942. Kaksi sivua myöhemmin brittien Hampurin palopommitus on päivätty 6. heinäkuuta 1942 ja Wikipedian mukaan pahimmat pommitukset olivat heinäkuussa 1943. Onko tapahtumat sekaisin vai tulkitsinko päivitykset väärin?
* Olin kielikurssilla ja asuin 60+ pariskunnan luona. Vaimo vitsaili sotaan (ja maihinnousuun?) osallistuneelle miehelleen, että piti viettää 40-vuotisjuhlia, kun porukkaa oli vielä elossa. Kävin tapaamassa pariskuntaa vielä 90-luvun puolellakin, joten kyllä mies pääsi näkemään 50-vuotisjuhlatkin.
Niinpä hämäännyin sivulla 105 kun merijalkaväen päivitys "Älkää päästäkö hiekkaa aseisiinne. Pysykää liikkeellä. Nähdään rannalla."
VastaaPoistaKuulostaa kovasti Tom Hanksin repliikiltä elokuvan "Pelastakaa sotamies Ryan" alusta, joten eiköhän se Normandiaa tarkoita. Merijalkaväkeä taisteli kuitenkin vain Tyynenmeren sotanäyttämöllä.
Merijalkaväkeä taisteli myös Euroopassa ja Pohjois-Afrikassa vuosina 1941-45. Heitä palveli tukialuksilla, mutta he myöskin osallistuivat maihinnousuihin: operaatio Soihdussa he nousivat maihin marraskuussa 1942 Algerian Arzeussa, josta siirtyivät maitse Oranin satamakaupunkiin, jossa he pitivät hallussaan tärkeää espanjalaista linnoitusta...
VastaaPoistaMarkku Haapanen
Merijalkaväkeä palveli toki USA:n laivaston aluksilla, mutta näitä muutaman miehen osastoja ei ole tapana laskea mukaan siinä mielessä kuin tarkoitin. Vartioihan merijalkaväki myös Yhdysvaltojen ulkomaanlähetystöjä.
VastaaPoistaJos ulotetaan tutkailu taistelutoimien ulkopuolelle, niin merijalkaväen 1. (väliaikainen) Prikaati miehitti Islantia heinäkuusta 1941 helmi-maaliskuulle 1942, siis osittain jo ennen Yhdysvaltain sotaan joutumista. Sen voi katsoa olleen suurin tällä puolen Atlanttia palvellut osasto.
No niin, täällähän on innostuttu keskustelemaan. Sain nyt aamulla Twitterissä kirjan toimittajan kiinni ja hän totesi Ei liene ainoa pvm-virhe kirjassa. Kronologian ja valmiin taiton yhdistelmä toi haasteensa kääntämiseen.
VastaaPoista