perjantai 26. huhtikuuta 2013

Entisajan asumisesta

 Yksityiskohta Seurasaaren rakennuksesta (Roland Tanglao, Flickr)

1) Jossain seuraamassani mediassa oli linkitetty Jannie Marie Christensenin ja  Morten Ryhl-Svendsenin posteri Living conditions and indoor air quality in a reconstructed Viking house. Savuisuuden ja vetoisuuden puolesta "viikinkitalo" tuskin eroaa suuremmin suomalaisen rautakauden talosta tai 1600-luvun savutuvastakaan. Kokeellisella arkeologialla on nyt todettu, että seinän vieressä on viileää ja häkäpitoisuudet hetkellisesti nykyaikaisia maksimiarvoja hipovia.

2) Punamaalin käytön alusta löytyy esim. Museoviraston korjauskortista yleistettyä totuutta.
1600-luvulla keittomaali oli vain kirkkojen ja raatihuoneiden kaunistus. 1700-luvula alkoi sen leviäminen kartanoissa ja kaupungeissa. [...] Todella yleiseksi kansan maaliksi punamulta-keittomaali tuli vasta vähitellen 1800-luvun kuluessa, kun arvokkaimmat puujulkisivut siveltiin jo öljyvärein.
Käsintuntuvammalta tuntui kun luin Turun Wiikko-Sanomista Köyliön punavärin mainoksia allekirjoittajanaan itse Cedercreutz. Markkinointikamppanja oli käynnissä kesällä 1829 (23.5., 30.5., 13.6.1829) eikä varmaankaan ollut suunnattu aivan tavallisimmalle kansalle. Jotain johtopäätöksiä voisi ehkä vetää tarkan keitto-ohjeen esittämisen tarpeesta?
Samoihin aikoihin Tuorsniemen kartanosta tehtiin arviointi, jossa todettiin, että " Koko rakennus oli katettu tuohilla ja laudoilla. [...] Koko rakennus oli ulkoapäin punaiseksi maalattu tavallisella punavärillä."

3) Tuohilla ja laudoilla tehty katto on malkakatto. Siitä saa lisää tietoa lukemalla Hannu-Akseli Laanisen opinnäytteen Malkakatto suomalaisessa kansanrakentamisessa : Kattotyypin tutkimus ja museon malkakattojen dokumentointi. Lainaan vain lauseen ajoituksesta
Kailan, Pietarilan ja Tommisen (1987a, 94) mukaan suomalaisessa kansanrakentamisen historiassa tuohimalkakatto on ollut pääasiallinen katetyyppi 1500-luvun loppupuolelta 1860-luvulle asti. Malkakatot korvanneiden pärekattojen valtaannousu riippui paikkakunnasta. 
4) Muita vanhoihin rakennuksiin liittyviä opinnäytteitä:
5) Verkossa myös Gustaf Uppmark: Svensk byggnadskonst 1530-1760 (1904) ja Petri S. Juuti ja  Katri J. Wallenius : Kaivot ja käymälät Brief History of Wells and Toilets

6) Edelfeltin piirros ruotsinkielisestä talonpoikaiskodista. Harper's New Monthly Magazine Volume 0082 Issue 489 (February, 1891)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti