sunnuntai 21. lokakuuta 2012

Historiankirjoitusta 1800-luvulla ja vähän myöhemminkin

Sarjassa kuvia miehistä, joista en ole koskaan kuullut mitään. Tai en ainakaan muista kuulleeni: Julius Krohn. Luettuani Kyläkirjaston kuvalehdessä 15.10.1888 julkaistun muistokirjoituksen, jonka yhteydessä vasemmalla oleva kuva oli, saan laittaa häpeämyssyn päähäni. Krohnin väitöskirja kun oli niinkin oleellisesta asiasta kuin "Suomen kielinen runollisuus Ruotsin vallan aikana ynnä kuvaelmia suomalaisuuden historiasta".

Tälle blogille ominaisesti jatkan rehellisesti ja totean, että vasta äskettäin minulle myös selvisi, että Lönnrot on Suomen historiaa koetteeksi kertonut lyhykäisessä järjestyksessä. Lönnrothan kirjoitti muutakin kuin Kalevalan... myös muistelmansa ja kirjeitä.

...Mainioita kirjeitä on myös kirjoittanut Carl Nicklas Keckman. "Kirjotella täsä aivon, jospa kynä jaksaa juosta, paperia piirustella, sullen täältä sanomia, Helsingistä komiasta, jaaritella jota muistan nykysistä asioista ja myös entisistäkin"...

Palatakseni historiankirjoitukseen...
Tuoreempien kirjojen sisällöstä:
Mistä tuli mieleeni Magman sivuilta hakuihin osunut Janne Holménin tekemä oppikirjaselvitys muutaman vuoden takaa. Oliko silloin mennyt ohi vai unohtunut? Yhteenvedosta jäi nyt mieleen erot ruotsinkielisissä ja suomenkielisissä oppikirjoissa 1979 - 2000, vahvennus minun tekemäni:
Klubbekriget
De finskspråkiga versionerna betraktar bonderesningen mot Klaus Flemming och hertig Karls kväsning av den på lite olika vis ; som en protest mot Flemming och hans truppers handlande i Finland eller som ett i raden av många dåtida europeiska uppror mot en starkare adel och statsmakt. Finland blev efter Klubbekriget "inte längre en av sin egen adel ledd nästan självständig statsdel".
De finlandssvenska och rikssvenska volymerna nämner inte Klubbekriget.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti