torstai 1. maaliskuuta 2012

Olipa kerran Jaakko Sveninpoika ja Kaarina Mikontytär

Kokemäen Peipohjaan merkittiin vuoden 1554 maakirjaan Jacop Suenss. Saman niminen mies maksaa veroja 1570-luvun lopulle asti. Vuoden 1571 hopeaveroa kerättäessä Jaakolla oli 1 hevonen, 2 härkää, 2 lehmää, nuorta karjaa 8 päätä ja lampaita 6.

Peipohjan ympäristössä ei näinä vuosina ollut täysin rauhallista. Kevätkäräjillä 1553 naapurikylä Meinikkalan mies sai sakon verihaavan tai mustelman lyömisestä peipohjalaiseen Marttiin. Tämä oli Suvannon mukaan Morthen Rängi, joka itse sai kesäkäräjillä 1556 samanlaisen sakon villiöläisen lyömisestä ja syyskäräjillä 1557 Jaakko Sveninpojan lyömisestä. Samoilla syyskäräjillä Jaakko Sveninpojan lyömisestä sakotettiin myös Meinikkalan Sipiä.

Edelleen sama Martti teki vahinkoa Jaakon viljalle ja tätä käsiteltiin kesä/syyskäräjillä 22.9.1559. Martti sai 3 markan sakon teoistaan. Naapurirakkautta kerrassaan.

Jaakko ei ollut itsekään ihan täydellinen rauhan mies, vaan sai kesät/kesäkäräjillä 1565 sakon verihaavan tai mustelman lyömisestä Teikarlan Simoon.

Toivottavasti Jaakon kotielämä oli rauhallisempaa. Yksinhän hän ei tietenkään tilaansa viljellyt, vaan hänellä oli vaimo nimeltä Kaarina Mikontytär, jonka perintöä tila oli. Avioliitto oli ehkä lapseton, sillä yhteisymmärryksessä puolisot päättivät syksyllä 1578 myydä tilansa, jonka kooksi tässä yhteydessä sanotaan 10 tankoa.

Ostajana oli itse kuningas, jonka omistuksessa oli viereinen Kokemäenkartano. Jaakko ja Kaarina saivat kaupassa eliniäkseen läänityksen Euran lukkarinvuokraan ja myös 2 leiviskää viljaa.

(Liekö Kaarina Seppo Suvannon taloon sijoittamaton "Kadrin Peypoian", joka syyskäräjillä 12.1.1562 sai sakon verihaavan tai mustelman lyömisestä Meinikkalan Kaarinaan?)

Mistä talosta oli kyse? Suvannolla tuntuu olleen vaikeuksia yhdistää asiakirjojen nimet Peipohjan taloihin. Hän on lisännyt talon I kohdalle tekstin "Kokemäen talvikäräjillä 1644 todistettiin, että eräs Matti Jaakonpoika oli 1570 luovuttanut 4½ äyrin veromaan Peipohjan kylästä kruunulle ja että sitä oli viljelty Kokemäenkartanon yhteydessä, VA Ala-Satakunta I KOa 5 f. 404." Olisikohan 70 vuodessa tarkka vuosiluku ja isännän nimi hämärtynyt?

Jaakko Sveninpojan Suvanto on yhdistänyt taloon II äyriluvuilla 1554: 7, 1559: 4½, 1564: 6, 1569: 4½. Vuonna 1578 tapahtunut siirto oli Suvannon rajauksen ulkopuolella, SAY:ssä se on selvästi noteerattu. Oikealla oleva leikkeen lisäksi myöhemmässä osassa on kaupasta lähes samat tiedot kuin Hausenin kokoelmassa.

Lähteet:
Seppo Suvanto: Vanhan Satakunnan henkilötiedosto (VSHT) 1303-1571
Hausen: Bidrag till Finlands historia V. 1917 s. 160-161
SAY 1560-1579 Kokemäki
SAY 1580-1599 Kokemäki
Karttapohja: Maanmittaushallitus - Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto (kokoelma) - Senaatin kartasto - [Kokemäki] (XVII-XVIII 16-17)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti