Aikakauslehden Ennen ja nyt. Kaikille hyödyksi ja huviksi numerosta lokakuu 1897:
Kuumaa molemmin puolin. — Vanhus: "Tappelitteko te todellakin koko sodan ajan?"
Antti: "Kyllä, koko ajan."
Vanhus: "Minä en tiennyt että te olitte mukana sodassa."
Antti: "Enhän minä ollutkaan, minä olin kotona vaimoni luona."
Metsästyshistoria sekin. - Sunnuntaimetsästäjä kerskaili "metsästysretkeltään" palattuansa ampuneensa ketun ja vielä lisäksi niin hyvin tähdätyllä laukauksella, että — koko pää oli irtautunut muusta ruumiista.
"No missäs sitten kettu on?" kysyttiin Nimrodilta.
"Niin, voitteko ajatella, että tuo kirottu eläin otti pään suuhunsa ja laputti matkaansa!"
Se olisi liian paljo. — Herra: "Niin, neitini, todellista huvia ei ole ilman naista."
Nuori nainen: "Todellakin? Mutta miksi te ette siis mene naimisiin?"
Herra: "Hm, — n i i n suurta huvia minä en voisi kestää."
Kaksi hyvää tuttavaa tapaavat toisensa Tampereen rautatieasemalla ja alkavat innokkaan keskustelun. Juna viheltää ja ystävykset siirtyvät vaunuun. Matkalla syntyy seuraava kysely:
A. Minne sinä menet?
B. Menen Vaasaan.
B. Mutta minne sinä menet?
A. Menen Poriin.
B. Mutta kuinka se on mahdollista, että me istumme samassa vaunussa, vaikka sinä menet Poriin ja minä Vaasaan ?
A. ja B. Konduktori, minne tämä juna menee?
Konduktori. Poriin.
B. Mutta kuinka minä täällä istun, vaikka menen Vaasaan?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti