Teollisuushistoriaa

Sarjassa kuvia miehistä, joista en ole koskaan kuullut mitään. Tai en ainakaan muista kuulleeni: Niilo Edward Josef Arppe. Hän oli kansikuvapoikana Kyläkirjaston kuvalehdessä syyskuun numerossa 1887.

Vaihteen vuoksi kuvalehti oli omien sanojensa mukaan ottanut esittelyyn miehen joka "työskenteli huomaamattomissa toimissa ja tuli vain lähimmälle ympäristölle tutuksi". Suorituksia kertyi liikealalla, käännöstyössä ja Tohmajärven kunnan palveluksessa kuitenkin yli sivun verran. Lisäksi kyseessä oli perin hyvä mies:

Ja kun katseli, kuinka vainaja talvipakkasten aikana pani talimurusia tahi muuta syötävää venttiilitorveen nälkäisten ja viluisten pikkulintuisten nokittavaksi, kun näki, millä verrattomalla huolella hän hoiti jo vaali vähimpääkin kukan tainta, kun kuuli jonkun kerjäläisukon kertovan, miten vainaja kerrankin, suurten katovuosien aikana, oli jättänyt tavanmukaiset nimipäivänsä pitämättä jo jakanut sen summan, mitä niihin olisi mennyt, köyhien kesken,...

Niiloa kuuluisampi on hänen isänsä, Niilo Ludwig Arppe. (Kuuluisuuden objektiivisena mittanahan on wikipedia-sivun olemassaolo.) Niilo/Nils-seniori perusti "Wärtsilän, Möhkön ja Läskelän tehtaat sekä monen monta sahaa, hankkien siten työtä ja leipää monelle tuhannelle ja tullen varsinaiseksi Itä-Suomen tehdasliikkeen luojaksi. Tämän toimeliaan isän kasvattamana ja nähden joka taholla uutteraa työskentelyä, oppi Edward jo lapsuudestaan pitämään työtä ja ahkeruutta suuressa arvossa."

Kaisa Harjunpää on tutkinut aihetta Möhkön rautaruukin vaikutukset Ilomantsin metsiin 1849-1907. Arppen suvulla on informatiiviset sivut.

PS 1. Teollisuushistoriaa hieman toisella suunnalla esittelee sivusto Karhulan teollistuminen.
PS 2. Työväen historiaa edustaa Heikki Kekäläisen opinnäyte Juantehtaan kuningaskunta. Työväenliike Juankoskella 1905-1915