Tarinoita varmasti kerrattiin pikkuvihan aikana ja ne otettiin todistettavasti esiin Kustaan sodan aikana. Ainakin Fahlu weckoblad katsoi aiheelliseksi 14.2.1789 julkaista kolmisen sivua Laurenius Tammelinin muistoja. Samat stoorit oli ehditty tuoreeltaan julkaista almanakoissa ja myöhemmin myös sarjan Uplysningar i Svenska Historien kolmannessa, vuonna 1774 julkaistussa, osassa sivuilla 18-39.
Suomeksi oli sopiva aika kaivaa tekstit esille vuoden 1910 alussa, jolloin ainakin Kajaanin lehdessä (5.1.1910) ja Karjalan sanomissa (4.1.1910) kerrottiin
Isonvihan muistoja kerrotaan eräässä vanhassa kirjassa m. m. "Joulupäivänä" 1713 vedettiin Huittisten rovasti Kekonius saarnatuolista, kun piilotti tyttärens upseereilt ja piiskattiin, uhattiin tappaa, mutta päästettiin, kun omaiset mittas 30 tynnyri rukiit. — Pahoin pideltiin myös samoil ajoil Kokemäen kappalainen Boge, kun ei luvannut tytärtäs naittaa eräl luutnantil. — Upseerit tahdot juoda pappein kans ja kun lampait ja mitä vaativat ei luvata niin lyömään ja repimään, sylkevät kasvoihin ja kaikenlaist väkivaltaa. — Lithovius saatin metsäst, kun oli pirtin rakentanu sinne ja kärvennettiin.P.S. Aivan toisenlaisen näkymän viime kuukausien aikana esitettyihin Suuren Pohjan sodan vuosiin saa lukemalla K. J. Gummeruksen romaanin Rahvaan tytär, miljoonain hallitsija.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti