Metsästettyä

Talvinen metsästyskuva Nelly Montijn-de Fouwin kirjasta Sagen van Koning Arthur en de Ridders van de Tafelronde.

Vihdoinkin Suomeen tulee tositv-sarja, jossa palataan menneisyyteen! "YLE TV 1 tarjoaa kolmelle autoilevalle matkaseuruelle loman 70-luvulla. Kuinka pärjäätte, jos teidät heitetään 40 vuotta taaksepäin?" Lähelle oikeaa tunnelmaa pääsee selaamalla SOK:n katalogia vuodelta 1960.

Huomenna alkaa Helsingin Sanomien Mäntälän kapinan 80-vuotisviikko. Blogia ja twiittiä luvattu.

Pekka Henttonen lähes tulkoon otti kantaa, mutta viitaten auktoriteettiin ja käyttäen retorista kysymystä:

onko mahdollista, että [...] arkistot ampuvat itseään jalkaan, että ne eivät saa kokonaan sitä etua, joka niiden olisi mahdollista saada, jos käyttäjille annettaisiin ennakkoluulottomasti vapaus luoda uutta yhdessä?

Magnus Reuterdahl haukkui Tukholman 3d-näyttelyn etruskeista på svenska ja in English. Tenttipaniikin kirjoittaja kävi Helsingissä m.m. kirjastoissa gradumateriaalia etsimässä ja kaupunginmuseon uudessa näyttelyssä. Håkan Eklund raportoi på svenska onnistuneesta käynnistään Brages Pressarkivetissa. SoulFood&Mood- blogin kirjoittaja kävi Pohjois-Pohjanmaan museossa Oulussa.

Livrustkammaren Armfelt-blogi paljasti päähenkilöstään på svenska aivan uuden ulottuvuuden. Mikael selitti sanaa natsaiju.

Reija Satokangas kertoi helmikuun leivonnaisten historiasta. Pikkumuseon haasteissa raportoitiin vuoden 2011 arkeologisten kenttätöiden esittelypäiviltä. Kaisa Viitala kertoi tutkijan työpäivästä.

Kemppinen luki Guillouta ja totesi

Ajatuskoe: mitä merkitystä olisi talvisodan-jatkosodan tutkimukselle Helsingin Sanomien ja Uuden Suomen uutisilla ja reportaaseilla? Eipä niitä muuten juuri ole käytettykään. Jos vastaatte, että sotasensuuri iski, sanokaa sitten, mitä mielenkiintoista lehdet kirjoittivat noottikriisista 1962 tai pankkikriisistä 1992?

Tuukka Hetemäki liittyy kuoroon, joka on kovin huolissaan tulevaisuuden (poliittisen) historian tutkijoiden lähteistä. Kun tulee olemaan käytettävissä vain blogeja ja FB-timelinea eikä kunnon päiväkirjoja. Vali-vali.

Sami Liuhto koki historian multimediana. (Teksti on niin lyhyt, ettei siitä voi lainata otetta.)

Apropos-haatattelu Virpi Mäkisestä sai otsikon Keskiajalta perspektiiviä nykypäivän
ihmisoikeuskeskusteluun.

Ylen hanke Suomen marsalkka löytyy FB:stä ja avoimesta verkosta, tuottajalla on twitter-tili ja blogi. Viimeksi mainitussa aiheina m.m. Marski-kirjallisuuden klassikot, Mannerheim-museossa inspiroitumassa ja Gustafin modernin elämän haasteet.

Seppó kommentoi uutista ääniarkeologiasta.

Jukka Laajarinne kokeili uutta tulokulmaa taidenäyttelyyn, onnistuneesti. Riikka kommentoi Kiasman opastusta ja suomalaista museopedagogiikkaa yleisemmin.

Jenni raportoi Katja Ketun käynnistä Akateemisen Kohtaamispaikalla. Kuin myös Marjis. Aino-Maria Savolainen luki Antti Tuurin Taivaanraapijat ja Kylmien kyytimiehen. Leena Lumi luki Rauli Mikkasen kirjan Laulu Punaisesta huoneesta, joka on minulla edelleen kesken.

Historiallista romaania kirjoittanut Minna Kristiina raportoi:

Ensimmäinen editointikierros kustannustoimittajan kanssa on tehty. Nyt käsis on taas kustiksella kunnes tulee uusien muutosehdotusten kera takaisin ja toinen editointikierros voi alkaa. Sitten käsiksestä tarkistetaan historialliset faktat ja mahdollisesti seuraa vielä kolmaskin editointikierros. Kun editoinnit on saatettu päätökseen seuraa oikolukuvaihe, jossa teksti on jo taitettu tulevan kirjan muotoon. Käsikirjoitukseni on kuulemma kirjana peräti 550 sivua pitkä. Huh.