maanantai 23. tammikuuta 2012

Torstainen vierailuni Unioninkadulle

Viime torstaina alkoi Studia Humaniora -luentosarja: Unioninkatu – retkiä kaupungin ytimeen. Ajattelin, että olisi ollut hyvää jatketta syksyn Helsinki-luennoille, mutta hiukkasen petyin.

Henrik Meinanderin osuuden otsikkona oli Unioninkadun poliittinen historia ja pohjana kokonainen luentosarja. Mihin nähden sain sisällöstä varsin vähän irti. Tuntui kun puoli tuntia (todennäköisesti vain vartti) olisi tuhlaantunut käsitteen unioni tulkintaan. Varmaan jostakusta mielenkiintoista. Itse olin hereillä oikeastaan vain kohdassa, jossa Meinander antoi ymmärtää, että Ruotsi-Norja unioni oli syynä siihen, etteivät norjalaiset halua liittyä Euroopaan unioniin. Jäin myös miettimään oliko Ruotsi-Norja unioni aito valtioliitto. Ei mitään havaintoa asiasta.

Pitkänsillan symboliikkaa Meinander olisi voinut avata vähän perusteellisemmin. Ja kun näytettiin karttaa vuodelta 1900, jossa sillan kohdalla luki Broholmsgatan ja siitä pohjoiseen lähti Tavastgatan, niin olisi kai voinut kertoa milloin nimi Unioninkatu otettiin sillä puolella käyttöön.

Symboliikan lisäksi siltaan liittyy vuoden 1918 sodan tapahtumia. Olen tainnut viime aikoina kutsua ao. sotaa sisällissodaksi, mutta täytynee palata vuosilukuun, sillä Meinanderin totuus oli, ettei kyseessä ollut sisällissota vaan osa ensimmäistä maailmansotaa.

Ylioppilasrähinästä ortodoksikirkolla vappuaattona 1831 olisin mielelläni kuullut enemmän. Ja muistakin tapahtumista. Esitys tuntui hyppivän ajassa ja paikoissa niin etten päässyt menoon mukaan.

Mikä oli hyvää harjoitusta Ville Lukkarisen tuntiin otsikolla Unioninkadun arkkitehtuuria. Hän oli viisaaasti valinnut partitiivin, mutta onnistui sitten poimimaan ainoastaan kohtia, jotka eivät minua kiinnostaneet. Poikkeuksena loppupätkä, jossa Lukkarinen selosti, miten problemaattiseksi parhaillaan käynnissä oleva Kansalliskirjaston ulkomaalauksen värisuunnittelu oli osoittaunut. Keskusteluja oli käyty jo vuoden verran ja käydään edelleen. Tätä Lukkarinen selosti antaumuksella varttitunnin verran ja sai sitten yleisökysymyksen "eikös värien valinta ole klassismissa vain sääntöjen seuraamista?". Sama henkilö kysyi Meinanderilta unioni-sanasta viitaten ilmeisesti Neuvostoliittoon "aivopesuyhteiskuntana". Rakentavaa.

Molemmat luennoitsijat näyttivät monia kuvia. Niihin verrattuna alla olevat poiminnat Arkistolaitoksen digitaaliarkistosta vain kalpea katsaus.


VeSA linnoitus- ja rakennuspiirustukset : VeSA Helsingin linnoitus- ja rakennuspiirustusten arkisto : VeSA Helsingin linnoitus- ja rakennuspiirustukset : MTM Helsingin linnoitukset. Helsingin sotilassairaala. Kaksikerroksisten rakennusten nrot 1, 2, 3 yksityiskohtaiset piirustukset, Unioninkatu. 1856-1856 (306)

Rakennushallitus : Rakennushallituksen piirustukset II (kokoelma) : Kirkot, kappelit, rukoushuoneet, tapulit, hautausmaat ja seurakuntatalot : 44. Facade de l'Eglise Lutherienne á Helsingfors vue de la Rue de l'Union [Nikolainkir4kko, pääfasaadi Unioninkadulle]. (RakH II Iaa. 33k)

Rakennushallitus : Rakennushallituksen piirustukset II (kokoelma) : Korkeakoulut, yliopistot ja tutkimuslaitokset : 7-10. [Helsinki, yliopisto: 3 pohjaa; kellari, leikkaus, julkisivu; julkisivut]. (RakH II Ida. 31:/- -)
J

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti