keskiviikko 11. tammikuuta 2012

Terveiset 1500-luvun rintamilta

Vasemmalla Kyläkirjaston kuvalehden 1.6.1890 esittämä K. G. Leinberg, joka omalta osaltaan on "vastuussa" Olof Ångerman -projektini alkamisesta. Mies kun oli kirjoittanut puhtaaksi muutamia asiakirjoja, joissa Ångerman esiintyi ja niiden perusteella aloin elämänkertaa pari vuotta sitten hahmotella.

Aikaa kului. Materiaalihakuni laajentui voudintileihin ja vähän muuallekin. Johtopäätöksien tekoon vaadittavaa rohkeutta ei tuntunut löytyvän mistään. En osannut päättää kuinka syvälle lähteisiin pitäisi yrittää mennä uppoamatta kokonaan. Työ kompasteli taidottomuuteeni ja laiskuuteeni. Joululomallani täytin käsikirjoituksen aukot melko suruttomasti ja homma saa nyt hetken aikaa olla. Viime hetken henkistä tukea sain Lisa Jardinelta, joka Point of View -pätkässään BBC:llä totesi, että narratiivin kirjoittaja ei voi ottaa mukaan jokaista löytämäänsä faktaa ja toivoa saavansa aikaan luettavaa tekstiä.

Unelmananikaan ei ollut aikaansaada sen tapaista helmeä kuin viime vuoden lopulla ilmestynyt Ulla Koskisen väitöskirja Hyvien miesten valtakunta: Arvid Henrikinpoika Tawast ja aatelin toimintakulttuuri 1500-luvun lopun Suomessa. Sitä tavasin ihastuksella joululomallani ja paikkailin OÅ-käsikirjoitustani useammasta kohtaa. Koskinen ei ole jättänyt sanaakaan analysoimatta ja antaa kirjassaan ihanan käytännönläheisen näkymän 1500-luvun Suomen aatelin elämään. Kirjeet lentelevät, suhteita ylläpidetään ja käskyjä totellaan kun siltä tuntuu. Menneisyyden ihmisistä ei ehkä synny täydellistä kuvaa, mutta kiistatta inhimillinen.

Hyvin inhimilliseksi koin myös syksyllä Res Obscura-blogissa esitetyt saksalaiset maalaukset, joilla 1500-luvulla elänyt kauppiaaksi kasvanut mies oli kuvittanut elämäntarinansa. Alla niistä alastomin.

1 kommentti:

  1. Hyvien miesten valtakuntaa en tunne, mutta muistan tarinan, jossa muuan sukututkija luuli ulkopuolista henkilöä kreiviksi, mutta lopulta paljastui oikea kreivi ja mies myönsi erehtyneensä.

    VastaaPoista