tiistai 29. marraskuuta 2011

Lehtileikepinosta

Finlandia-ehdokkaissa oli silmään pistävää, että (muistaakseni) neljä kuudesta sijoittui lähemmäs tai pidemmälle historiaan. Tieto-Finlandian ehdokkaista vain puolet edusti historiaa ja jäkälät voittivat.

Hesarissa 5.11. (C9) esiteltiin museolehtori Anna Finnilä, joka kerää tietoja Helsingin seudun aaveista. Ilmeisesti erikoisopastuskävelyyn alkaisi olla ainekset koossa. Jokohan sellainen on järjestetty?

Samaisessa lehdessä oli myös kulmapala, jossa kerrottiin imatralaisen kirjakaupan ikkunassa olleen legoista rakennettuna Hitlerin käynti Mannerheimin syntymäpäivillä. Yleisradion sivuilla kaipailtu vierailun tuotteistaminen on siis hiljaisesti aloitettu.

Hesarissa 7.11 (C1) kirjailija Markus Numminen paljasti suosikkiesineekseen arkistomapit eikä suostunut kertomaan montako niitä omistaa.

Hesarissa 12.11. esiteltiin Tero Halvorsen, joka on omalla kustannuksellaan julkaissut vanhoja suomalaisäänitteitä. "Bisnekseksi tätä ei voi kutsua eikä omalle työlle voi laskea hintaa. Jos jokin levy myy yli tuhat kappaletta, jokin toinen jää muutamaan sataan."

Metallinetsijöitä Hesari esitteli 14.11. Jutusta ei selviä onko jokamiehenoikeuden piirissä kaivella kaupungin nurmikoita. Tuskin "vuosisatoja muhineet kopeekat, hylsyt ja muu ajan patinoima metalli" aivan pinnassa on? Faktalaatikon mukaan harrastajat hengailevat foorumilla aarremaanalla.com.

Hesarin Nyt-liitteessä 46/11 julkaistiin Anu Silfverbergin kolumni Kohtu koetuksella, joka on linkitettynäkin paljon levinnyt. Viimeisessä kolmanneksessa kirjoittaja otti vauhtia historiasta ja kirjoitti "Ja outoa kyllä, yksi pitää kutinsa läpi vuosisatojen: lähes kaikkea naisten ajattelusta naisten taiteeseen tai urheiluun on kerran vastustettu sanomalla, että se vahingoittaa kohtua."

Hesarissa 27.11. mainostettiin 30.11. Sanomatalossa aukeavaa valokuvanäyttelyä, jossa kuvat ovat yhdistelmä nykypäivää ja viime sotien pommitustuhoja Helsingissä. Ensireaktioni oli, että tämä on sodalla pelottelua ja armeijan promoamista. Mutta voivat kuvat myös terveellisellä tavalla pysäyttää ja konkretisoida sodan todellisuutta.

Samassa numerossa Tomi Kontio oli inspiroitunut tyttärensä historiankirjasta:
"Mutta mikä hyörykone oikein on? Ne tiedonrippeet, jotka siitä sai Kouluhallituksen hyväksymän oppikirjan perusteella sekoittuivat höyrykonetta koskevaan informaatioon. Minua hämmensi myös se, että höyrykoneen kehittäjänä kuolemattomuuden saavuttanut James Watt mainittiin myös hyörykoneen yhteydessä."

5 kommenttia:

  1. Turussa on jo järjestetty kummituskierroksia.

    VastaaPoista
  2. Mutta voivat kuvat myös terveellisellä tavalla pysäyttää ja konkretisoida sodan todellisuutta.

    Sergei Larenkov on ollut jonkinlainen uranuurtaja tässä tekniikassa. Itse olen aivan innooissani näistä, ne tuovat menneisyyden aivan silmille. Esimerkiksi Tampere 1918 –näyttelyyn olisi saanut aika vaikuttavia kuvia tällä tekniikalla. Eikä aiheena välttämättä tarvitse olla sota ja pommitukset, myös aivan tavallinenkin katunäkymä heräisi tällä henkiin.

    VastaaPoista
  3. Ne minulle tulivat ainakin ensimmäisenä mieleen. Kummitukset olivatkin tänään (suhteellisen) ajankohtainen aihe, Iltasanomissa oli 26.11.2011 juttua yhdestä Kruununhaan kummituksesta.

    VastaaPoista
  4. Kummituskierros oli Turun oppaiden järjestämä. Lähdettiin torilta ja päädyttiin lopulta Kerttulin mäelle hirttosilmukan varjoon.

    VastaaPoista