Saalistettua

Komeat ravut blogista BibliOdyssey.

Salla Brunou oli lukenut Tampereen historiasta kertovan sarjakuvan Ottopoikia ja työläistyttöjä, josta itse kerroin täällä. Turun ylioppilaslehti esitteli Matti Rinteen teosta Tohtori Brusiinin oikeusopillinen elämä.

Marko Leppänen esitteli Helsingin edustan Vallisaarta ja Kuninkaansaarta kahdessa osassa. Sofia Gustafsson puolestaan på svenska Helsingin vanhankirkon ympäristön yhteyksiä 1700-luvulle.

Jukka Kemppinen kirjoitti yhteydenpidon historiasta aloituksella

Tieto muinaisista vainovalkeista on osoittautunut saduksi. Asiaa on kokeiltu useita kertoja käyttäen näitä linnavuoria, joita Suomessa on paljonkin, ja muita korkeita paikkoja.
Ei toimi. Näkyvyys on lyhyt ja yhteys epävarma.

Veli Ahoniemi on aloittanut historian opiskelun Edinburghissa ja raportoi blogissaan.

Maabrändi-sivustolla referoidaan Kanavan artikkelia, jossa Louis Clerc kertoo Suomen maabrändin historiasta.

Kaisa Vähähyyppä kirjoitti menneisyyden otteesta. Sivistys-lehdessä oli haastateltu Nationalmuseumin johtajaksi ryhtyvää Berndt Arellia, joka oli sanonut kulttuuriperinnöstä:

Se auttaa hahmottamaan oman paikan ja kokonaisuuden: miksi on siinä missä on ja kuinka siihen on tullu- Jotta voisi ymmärtää asioita laajasti, on ensin ymmärrettävä itseään ja perheensä historiaa.

Lilli aloitti sukututkimuksen peruskurssin ja kirjoitti

Eilen aikani kuluksi lueskelin netistä annettuja ripityksiä ja löysin isoisäni isän äidille kolme merkintää. Mutta kun näistä vanhoista merkinnöistä ei ymmärrä mitään. On tuo netti tänä päivänä melkoinen tietolähde. Kun niissä ripityksissä vilisi sana salavuoteus. Ja google sille antoi ihan järjen käyvän merkityksen. Samaan nimittäin päädyin minäkin, kun maalaisjärjellä vertasin annettujen ripitysten päivämääriä hänelle syntyneiden aviottomien lasten syntymiin.