Sodan historia ja tulevaisuus HSS217E/HYL252C, HY Avoin yliopisto
Sodan historia ja tulevaisuus jatkui tiistaina vartin selostuksella siitä, että maanantaina esitelty "sodan oikeutus" oli poliittinen termi eikä moraalinen. Minusta ei-moraalisuus oli tullut ensimmäisellä luennolla ihan selväksi, mutta ilmeisesti joku oli toisin ymmärtänyt ja antanut palautetta.
Sodan oikeutuksessa edettiin nyt moderniin aikaan ja parilla kalvolla esiintyi monta aatehistorian kurssilla esiteltyä termiä. Nationalismi, sosialismi, rasismi, imperialismi. Sosiaali-darwinismin muistin ihan itse ja kirjoitin muistiinpanoihini. Sen verran siis muistin ja muistin senkin, että aatehistorian luennot olivat keväällä samassa salissa. Mutta en paljoa enempää. Kyllä opiskelu kannattaa. (Mistä aiheesta teksti huomenna.) Aatehistorian lisäksi epämääräisiä palautumia on kahdella luennolla mieleen tullut Politiikka ja diplomatia -kurssilta, mikä lienee asiaankuuluvaa.
Tauon jälkeen siirryttiin esihistoriallisen ajan sotaan eli ensimmäiseksi keräilijä-metsästäjien sotimiseen. Olin korvat höröllä, ja kyllä: luennoitsija oli samaa mieltä kuin taannoin lukemani kirja. Keräilijäyhteisöissä merkittävä osa miehistä kuolee väkivaltaisesti. Dick Harrison&Svenska historia häviöllä 2-0.
Saman kalvon yhteydessä heräsi vilkas keskustelu nuorten miesten sotaan osallistumisen syistä. Luennoitsijan teesin mukaan he olivat yhteiskunnan tarpeettomin osa. Minä ja muutama muu esitimme mielipiteitä nuorten miesten väkivaltaisuudesta ja älyttömyydestä/höynäytettävyydestä. Ilmeisesti syyllistyimme ikään ja sukupuoleen perustuvan stereotypiointiin. Hyi.
Aika Rooman valtakuntaan asti käytiin huimalla vauhdilla. Mielenkiintoisimmaksi ajatukseksi ehdin noteerata hypoteesin miesvallan synnystä. Miehet metsästävät ja oppivat yhteistyön. Maanviljelyn myötä yhteisöt kasvavat ja yhteistyölle on uudenlaista tilausta sodassa&rauhassa. Niinpä miehet duunaavat keskenään, mitä katsovat yhteisön tarvitsevan. Naiset eivät ole mukana päätöksenteossa eikä tekemisessä koska a) eivät ole tottuneet yhteistyöhön ja b) ovat kiinni hellassa.
Olen lukenut, että 1. maailmansotaan ryntäsi jopa kärkijoukkona Ranskan sivistynyt nuoriso, joka sitten tuhoutui kohtalokkaalla tavalla. Tuo sota saattoi valtavassa tuhossaan olla kohtalokas koko sivistykselle. Mielestäni siihen päättyi varhaisrenessanssista alkanut eurooppalainen sivistyskausi, ja laajemmalti ottaen myös antiikista alkanut helleenis-roomalainen kulttuuri.
VastaaPoistaMutta, jos muistan oikein eilisellä luennolla sanotun, niin kyseisestä sodasta odotettiin rauhan tuoman degeneraation pysäyttäjää. Kaikki ei suju niinkuin ajatellaan.
VastaaPoistaSivistyksestä en uskalla sanoa mitään ennenkuin jostain löytyy kurssi Sivistyksen historia ja tulevaisuus. Siellä todennäköisesti palaisi kulttuurihistorian tapaan pinna kun yli puolet ajasta menisi sivistyksen määrittelyyn. Ettei vaan ollut kulttuurihissan kurssilla joku artikkeli Snellmanin sivistys-käsitteestä... Kyllä, Heli Rantalan Sivistyksen käsitteen merkitysulottuvuuksista J. V. Snellmanin historiakäsityksessä. Miksi mieleen jää tarpeettomin sisältö?
Jag sörjer att jag inte förstår finska och således inte kan läsa din blogg. Jag har försökt med Google-översättning, men det blir bara tokigheter.
VastaaPoistaDin blogg verkar vara väldigt intressant att döma av det jag ändå förstår från illustrationer och Google.
Mvh
Jan Granath
"Saman kalvon yhteydessä heräsi vilkas keskustelu nuorten miesten sotaan osallistumisen syistä. Luennoitsijan teesin mukaan he olivat yhteiskunnan tarpeettomin osa."
VastaaPoistaTuntuu aika uskomattomalta tuo väite! Nyt joku upseerikoulutuksen saanut saa oikaista minua ihan vapaasti, mutta eiköhän sota tarvitse nimenomaan nuoria miehiä:
- fyysinen kunto on parhain mahdollinen (miten nykyään?)
- miehet ovat iässä, jossa heidän psyykeensä voidaan vielä vaikuttaa, eli usko ja luottamus sodan johtoon voidaan helpoiten ylläpitää
- nuorilla miehillä on halua näyttää ja pärjätä, vaikka oma turvallisuus saattaisi olla uhattuna
- nuorilla ei ole välttämättä vielä omaa perhettä, uraa, omaisuutta jne., jonka varjelu aiheuttaisi epäröintiä
- nuorilla on terveys kunnossa
- jne. Syitä löytyy varmasti paljon lisääkin.
Erkki Kiuru
Jan, tack för kommentar och intresset! Tyvärr är finska svårt att maskinöversatta jämfört med t.ex. tyska-> engleska/svenska som jag ofta använder.
VastaaPoistaErkki, kiitos kommentistasi. Kuten tekstissäni totesin, aihe keskustelutti myös luennolla. Tekstini innoitti erään bloginpitäjän kirjoittamaan oman näkemyksensä, joka on lähellä omia pointtejasi. Syvällisempää ymmärrystä luennoitsijan ajatuksista todennäköisesti saisi hänen toimittamastaan kirjasta Sodan historia (2008).
VastaaPoista