sunnuntai 17. heinäkuuta 2011
Kalastettua
Mari Wikholm kertoi vierailusta Lustoon.
Kari Hintsala esitteli Tallinnassa sijaitsevan Viron historiallisen museon mennyttä ja uutta ulkonäköä. Omat kommenttini museosta täällä joskus ensi viikolla.
KB:n Vardagstryckissä Tuula Nylund-Sundberg näytti komean matkapassin 1700-luvulta.
Juuso Hyvärinen löysi Suomen historian kartastosta kielivirheitä ja vakavan puutteen.
Mullan alta palasi Turun tuomiokirkolle kuvin sekä raportoi muuten tällä viikolla Korpholmenin yleisökaivauksilta. Arkeologisista blogeista päivittyi ahkerasti tällä viikolla myöskin Seilin arkeologia ja Vrouw Maria meren alla.
YLEn uutisista löytyi tieto Satakunnan historian uuden osan valmistumisesta. Puuttuva palakin on kuulemma teon alla.
Anneli Sundkvist kritisoi på svenska tv-dokumenttia, jossa lähteistä vedettiin johtopäätöksiä liian pitkälle.
Kirjavinkeissä Laura esitteli Jeskasen Perkeleen.
Juha-Matti Granqvist oli lähtenyt seuraamaan tienviittaa Iitissä.
Ruotsissa on aloittanut på svenska uusi sukututkijan historian ihmeellisyyksistä kertova blogi.
Heli Seppälä otsikoi Lainaatko ilman lupaa?, mutta lupa ei ole pakollinen, toisin kuin lähdemerkintä lainauksessa. Joka nimenomaan jonkun sukututkijan sivulta puuttui.
Kaisa, monet jälkeläiseni vaativat minua poistamaan blogini vanhoista kirjoista, jotteivät varkaat innostuisi asiasta. No, saarnakokoelma 1600-luvulta on toki arvokas, ja vien sen Kansalliskirjastoon turvaan. Mutta eiväthän nuo oppikirjat 1800-luvun alusta ole mitenkään kalliita, hyvä jos joku satasen tarjoaisi! Vanhoilla kirjoilla on niin kiehtova historia aivan muista syistä. (Ja niillä on minulle selvää käyttöarvoakin yhä). Minulla on tuollaisia paljon lisääkin, ja niistä olisi kiva kertoa. Mitä mieltä olet?
VastaaPoistaOlin aikeissa linkittää kyseisen postauksen ensi sunnuntaina... Saarnakokoelma oli tuttu jo vanhoilta sivuiltasi.
VastaaPoistaLukisin mielelläni lisää vastaavia. Tietenkin turvallisuuttakin kannattaa miettiä. Itse en varkaiden pelossa (sekä tietokoneen puutteessa) kerro matkoistani ennen kotiin paluuta.
Kiitos! En poista juttua, vaan teen sellaisia lisääkin. Täytyy vain viedä tuo saarnakokoelma alta pois... (Missäs pirussa se muovikassi mahtaakaan olla, en edes löytänyt sitä tähän hätään...) Onhan minulla väitöskirjojakin 1700-luvulta, ja hirmuinen määrä 1800-luvun alkupuolen kirjoja. Mutta ei niitä kukaan varas edes pystyisi täältä löytämään - tästä kaaoksesta jossa kirjahyllyt ja kaapit ovat täynnä kirjoja ja papereita. Eikä kukaan antikvaari riskeeraisi mainettaan halvan pikkusälän nyysimisellä...
VastaaPoistaNyt täytyy vetää takaisin sen verran, että kyllä Suomen historian kartastossa rautateiden rakentaminenkin on selvitetty (s. 180). Tosin vain vuoteen 1917 saakka, ja jaottelu on tehty kymmenvuosijaksojen mukaan, ei esim. E. Pölhön VR:n vuosien 1962-87 historiikissa käyttämään tapaan kontekstin perusteella.
VastaaPoista@J. Hyvärinen: Kiitos päivityksestä ja blogin lukijoihin liittymisestä.
VastaaPoista