tiistai 7. kesäkuuta 2011

Kanavan etsintä jatkuu

Eiliseen postaukseen tuli avuliaita kommentteja, Pertolan artikkelia luettiin minulle puhelimessa. Ja kun Kravin kanavan karttoja oli niinkin lähellä kuin Kansallisarkistossa, niin pitihän niitä käydä katsomassa. Pääsin vielä koekäyttämään sähköistä tilaustakin.

Vanhin saamani pinkan kartta oli päivätty 18.-24.5.1803. Se ei käsittääkseni ole kanavan kaivuusuunnitelma, vaan näyttää kartoitukselta:

Loput kartoista olivat suoraviivaisia ja sopivat käsitykseeni kanavasta. Mutta nämä oli päivätty 1848 ja 1850? Isompi ja vanhempi kartta oli niin hassun mallinen ja iso, että siitä oli vaikea saada käsitystä ja sitä oli erittäin haastavaa saada taiteltua uudelleen litteäksi pinkaksi. (Kuvassa vain pieni osa koko pituudesta.)

Kartta oli piirretty erittäin tarkasti ja pienellä keskittymisellä olisin ehkä saanut selville, mitkä kolme pihapiiriä olivat mukana

Vuonna 1850 päivätty kartta oli tarkoitettu vesistöjen kuvaamiseen, mutta minua kiinnosti sen tieverkosto ja talojen sijainti. Muistaakseni missään muussa kartassa ei ole ollut yhtä tarkka mittakaava ja laaja kattavuus. Pitäjänkartasto on samalta ajalta, mutta ei ole koskaan näyttänyt silmissäni näin selkeältä. (Tosin kuvan kartasta taisin ottaa turhan pimeässä.)

Oikeassa alakulmassa on "Kumo kanal", epäluonnollisen suoraviivaisena. Mutta, kun sitä ei oltu toimivaksi rakennettu vuosisadan alussa niin miksi se oli kartalla? Miksi pinossa oli lukuisia läpileikkauskuvia korkeuseroista ja kanavaprofiileista? Oliko 1800-luvun puolivälissä tarkoitus aloittaa kanavan rakennus uudelleen?

Aika (hieman myöhään) tarttua Tapio Salmisen Kokemäen historiaan. Sivulla 71 oli samantapaiset perustiedot kuin löytyi verkkosivuiltakin. Lähteenä Lindströmin pitäjänkertomus eli totista perustutkimusta aiheesta tuskin koskaan tehty. Sivulla 72 Salminen selosti erinäisiä joen perkaustöitä eikä kanavan uuskaivamisesta vuosisadan puolivälissä ole mitään puhetta. (Sivun alareunassa olevasta infolaatikosta selvisi, että vuonna 1817 laadittu kartta on Turun maakunta-arkistossa.)

Tein pikaisen haun sanomalehtiarkistossa ja Finlands Allmänna Tidning paljasti päiväyksellä 7.1.1851 ehdotuksen "Ronkan kanavan" puhdistuksesta. Oliko se siis kuitenkin jonkinlaisessa toimintakunnossa vaatien pelkän puhdistuksen? Vasta kotimatkalla tajusin, että kun KA:n kartat olivat osa Tie- ja Vesirakennushallituksen arkistoa, voisi samaisessa olla myös jotain tekstiaineistoakin asiasta. Mutta kun ketään ei ole runsaaseen sataan vuoteen kiinnostanut, niin...

Ja tämän kaiken jälkeen vilaisin Google Mapsia. Ja siellähän se on, selvä sininen viiva Ylistarontien eli kokemäkeläisittäin Alisen tien eteläpuolella. Kännykkään ladattuna Google Maps ja paikan päälle harhailemaan, jos joku kerta Kokemäellä käydessä on maastokelpoiset kengät jalassa. Tein asiasta ihan pikkuriikkisesti vaikeamman kuin mitä se todellisuudessa oli? Maastosta löytyy vastaus.


View Larger Map

4 kommenttia:

  1. Miltä sähköinen tilaaminen vaikutti?

    VastaaPoista
  2. Kravinoja avautunee ilman maastokenkiäkin Kravinojankankaaksi nimetyn klassisen kampakeraamisen asuinpaikan ääreltä. Paikalle pääsee mukavasti autolla ja rinteeltä on tainnut ainakin vielä keväällä olla hyvä näkyvyys kanavakaivannolle. http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_kohde_det1.aspx?KOHDE_ID=271010050

    VastaaPoista
  3. @Anonyymi: En tainnut saada oikein realistista kuvaa. Olin unohtanut koko testauksen ja kävelin luettelohuoneen vanhalle tietokoneelle tekemään haun karttakannasta. Oikean käteni haparoidessa tilauslappuja, päivystäjä tuli neuvomaan, että tilaus pitää tehdä viereisellä koneella.

    Hän vilaisi hakutulostani ja avasi vapaamuotoisen tilauksen lomakkeen. Jotta sain sen vaivattomasti täytettyä, tein saman haun uudestaan kyseisellä koneella ja kopsasin sitten tunnistetietoja ruutuun. Kartta olisi kyllä ollut Vakassa, joten mahdollisesti olisi ollut joku hienompikin keino. Toivottavasti myös helpompi.

    @Mikko: Olin siis pari viikkoa sitten kaivausalueella (tai ainakin oppaamme olivat vakuuttuneita siitä, että olimme oikealla kohdalla) ja alan todellakin olla vakuuttunut siitä, että kanava oli hyvin lähellä.

    Maastokengillä tarkoitin lähinnä lenkkareita tms., sillä toisinaan Kokemäelle tulee lähdettyä kaupunkimaisemmissa jalkineissa. Ja jää Orjapaadelle nousu ja Kolsin lenkki tekemättä eli oikeastaan pitäisi aina lähteä lenkkareilla. Tosin toista kertaa (keväisen testin jälkeen) en vapaaehtoisesti kävele Peipohjan bussipysäkiltä Tulkkilaan, oli kengät mitkä tahansa.

    VastaaPoista
  4. Helpoimmin löytyi Kravi Maanmittauslaitoksen Paikkatietoikkunan Karttaikkunasta, pieneen Haku kenttään vaan sana "Kravi" ja näytölle ilmestyy lista, missä on 6 Kravi nimistä paikkaa ja niistä 3 Kokemäellä (tyyppinä Virtavesi). Kaikki 3 ovat pitkän Kravin eri kohtia ja koko hoito on Peruskarttapohjalla ja sitä neliskanttista nuoliruutua napsauttamalla kartta räpsähtää koko näytön kokoiseksi. Helppo nähdä kerralla miltä se pitkä kartta (sieltä Kansallisarkistosta) näyttää maastossa.
    Paikkatietoikkuna on aarreaitta sukututkijallekin, on hyvä muistaa että vanhatkin tilojen rajat näkyvät tässä (vielä voimassa olevat), paikkanimien haussa on hyvä käyttää mielikuvitusta.

    Kymmeniä vuosia toimin kartta-asioiden parissa ja sukututkimusharratuksen aloitin eläköidyttyäni.

    VastaaPoista