maanantai 30. toukokuuta 2011

Kirjeitä Kokemäeltä

Nyt kun Kansalliskirjasto on vapauttanut yleiseen selailuun aikakauslehdet samalla aikarajalla kuin sanomalehdet, eivät jutun aiheet aikoihin lopu. Ensimmäinen haravointi Kokemäki-haulla osui Kuuromykkäin lehden numeroon toukokuulta 1900. Siinä, kuten varmaan muissakin numeroissa, oli julkaistu "kuuromykkäin" eli kuurojen tervehdyksiä. Ne olivat niin koskettavia, että sorrun nyt pitkän puoleiseen lainauskokoelmaan.

Kokemäeltä kirjoitti Toivo Evert Leppilahti (rippikirjassa 1891-1900 Kakkulaisten Kalisten torpparin poika):
Kokemäki, 16.4.1900
Nyt minä lähestyn kuuromykkiä, koulutoveriani ja tuttaviani tervehdyksellä ja ystävyydellä. Minä olen ollut terve hyvin ja voinut ja toivon koko kevän ja kiitään Jumalaa terveydestä. Minä olen syntynyt Kokemäen pitäjän Kakkulaisten kylässä 30 p. kesäk. 1879. Nyt olen 21 vuoden vanha. Minä matkustin junalla kuuromykkiänkouluun 3 vuotta Jyväskylässä. Minä pääsin Herran p. ehtoolliselle vuonna 1899 Jyväskylässä. Minä sain erityistä opetusta minä oli piirustamassa kauniita kuvia Jyväskylässä. Eräs rouva Renfors opetti minua. Minun vanhemmat elävät täällä. Minun isäni elää ja äitini elää. Minun isäni on torppari. Minulla on yksi veli ja yksi sisar. Minulla on kodissani hauska olla. Minä rakastan kotiani. Kokemäellä löytyy useita kuuromykkiä, mutta kaksi kuuromykkää on käynyt Jyväskylään kuuromykkäinkoulua. Minä haluan aina lukea Kuuromykkiän lehteä. Tuhansia terveisiä kaikille rakkaille opettajille ja kuuromykille.
Ystävyydellä:
T. E. Leppilahti.
Kokemäeltä lähti Jyväskylän kouluun myös Ville Haapala ja Alma Rajamaa (4/1899) ja he saivat sieltä myös päästökirjan (5/1902). Heidän kirjeenvaihtoaan ei hakuuni osunut, mutta vuoden 1900 helmikuun numerosta löytyy kirje Kokemäeltä:
Kokemäki 6.1.1900
Rakkaat, tämän „K—m—käinlehtien" lukijat!

Tahdon kirjoittaa tämän kautta rakkaille kuuromykkäveljille ja sisarille. Lausun suuremmat kiitokset opettajattarelleni neiti Naimi Helsingiukselle siitä, että hän kirjoitti paljon Jumalasta ja muista asioista „K.—m.käinlehtiin". Myöskin kiitoksia niistä luokkatoverieni kirjeitten edestä, ja se oli hauskaa kuulla ja tietää, että he jaksoivat hyvin. Voin hyvin, siitä kiitos olkoon rakkaalle taivaalliselle isälle!

Saan kertoa vähän elämästäni teille, että minä olen kotona vanhempieni luona koko ajan. Nyt minä olen yksin veljistä ja sisarista kotona, vaan he ovat parhaillaan toimessa, sillä he saivat itsellensä paikan. Nuorin veljistä käy Harjun maanviljelyskoulua lähellä Haminaa.

Heinäkuun 16 p. Jumalanpalvelus pidettiin kuuromykille Porin kirkossa. Pastori Nordman piti saarnan meille ja meitä oli 58, pastori saarnasi meille viittomerkeillä Fariseuksesta ja publikaanista, jotka olivat tempelissä, ja sitten me nautimme Herran ehtoollista.

Tässä lähetän 20 kahdenkymmenen pennin postimerkkiä eli 4 markkaa K.—m.-käinlehtien toimitukselle, kun talollisen poika Kalle Klemola, Taavi Leppilahti, Hilda Hällström ja minä tilaamme "K.—m.-käinlehtiä" tänä vuonna.

Aina muistan ja ikävöitsen entisiä opettajattaria, opettajia ja oppilaita, jotka ovat hyvin kaukana täältä. Harvoin kuuromykät kävivät täällä. Koska Kuopiossa kesäkoulu pidetään? Jos saisin tietää sitä niin kyllä tahtoisin mielelläni mennä sinne.

Sydämellisiä ja tuhansia terveisiä kaikille!
Toivon onnea ja menestystäl
Ystävyydellä.
Anna Sallgén
Kesäkurssille Anna (lukkari Frans Sallgénin tytär) pääsi viimeistään vuonna 1909 (Kuuromykkäin lehti. no 7-8/1909). Mutta häneltä luettiin uutisia myös tammikuun 1901 numerossa. Siinä hän kertoi mm. "Tapaninpäivänä menin vierailemaan Kiikkaan, Ritalaan, jossa oli 3 vierasta kuuromykkää, nimittäin 2 Tampereelta ja 1 Tyrväältä. Oli hyvin hauska jutella heidän kanssaan. Siis meitä oli 8. Neiti Eva Ritala näytti minulle ison valokuvan, jossa oli kuuromykkiä ja muita kuulevia Helsingin kokouksesta viime suvena. Katselin tarkoin sitä ja tunsin muutamia siinä."

Varhaisin Annin kirje löytyy tammikuun 1898 numerosta
Kokemäki 1.1.1898.
Arvoisa johtaja!

Ensimmäisen kerran kirjoitan "Kuuromykkäin lehteen". Onnellista uutta vuotta tahdon toivottaa teille kaikille rakkaille kuuromykille. Saan ilmoittaa, että voin hyvin ja olen terveenä. Kiitän rakasta taivaallista isää terveydestä.

Asun vanhempieni luona Kokemäellä. Teen käsitöitä kotona maalla siitä asti, kun pääsin pois Kuopion kuuromykkäin koulusta, jossa kävin 7 vuotta, ja myöskin Huittisten viittauskoulussa. Viime keväänä kävin Herran Ehtoollisella Kuopiossa. Minä luen hyvin tarkoin "Kuuromykkäin lehtiä". Minusta tuntuu, hauskalta, vaikka olenkin ainoa kuuromykkä täällä. Viihdyn hyvin puhuvain ja kuuleväin ihmisten kanssa.

Kokemäen kansakoulussa oli 25-vuotinen muistojuhla 29 p. Joulukuuta. Kävin siellä, jossa oli joukko vieraita. Uno Cygnaeuksen kuva oli varustettu kauniilla koristuksitta ja lipuilla. Tulin hyvin iloiseksi ja hämmästyin, kun rakas johtaja Killinen oli myös siellä. Heti tunsin ja tervehdin häntä. Hän puhui Uno Cygnaeuksesta vieraille. Siellä pidettiin paljon puheita, lausuttiin runoja ja laulettiin, soitettiin, y. m. Ihmiset muistavat vielä sitä aikaa, kun Uno Cygnaeus perusti kansakoulun Kokemäen Tulkkilaan v. 1872 eli 25 vuotta sitten. He rakastavat Cygnaeusta. Seuraavana päivänä johtaja Killinen kävi kodissani. Tulin hyvin iloiseksi, kun hän antoi minulle valokuvan muistoksi. Hän on ennen ollut Kokemäen kansakoulun opettajana. Sitten hän muutti Kuopioon kuuromykkäin koulun opettajaksi.

Terveisiä kaikille rakkaille opettajille, opettajattarille ja kuuromykille!
Jääkää Herran haltuun!
Kunnioituksella:
Anni Sallgén.
Palataan vielä Taavin elämään, josta hän kertoi uutisia numerossa 10/1902:
Kokemäki 5.10.1902
Rakkaat kuuromykät!

Nyt minä otan kynän käteeni ja rupean kirjoittamaan teille kaikille rakkaille kuuromykille ja opettajille opettajattarille ystäville ja tutuille. Saan ilmoittaa että minä olen ollut terve ja hyvin voinut ja toivon sitä samaa Herran lahjaa kaikille rakkaille k.mykille ja teille. Minä taidan tehdä puusepän työtä. Kyllä minä taidan myöskin tehdä vähän suutarin, työtä. Porissa ei puusepät ota minua työhön. Minulla on kovin ikävää kun en enään saa käydä puusepän opissa. Olkaa hyvä ja kysykää käsityöläisiltä. Turussa, jos minä pääsen Turkuun työhön. Heinäkuun 17, 18 ja 19 p:nä kansakoulussa pidettiin Jumalanpalvelus kuuromykille Huittisissa. Pastori E. J. K. Luoma piti saarnan meille ja meitä oli 30 kuuromykkää. Avioliittoon vihittiin Huittisissa 19 p. viime heinäkuuta kuuromykät Manda Rintala Kokemäeltä ja suutari Nestori Rajamaa Kullaalta. Minä olin lapsi ja kuuleva mutta sitten tulin kipeeksi ja sairastuin, kovasti että tulin kuuroksi ja viimein mykäksi enkä ollut silloin kun kahden vuoden vanha. Minä en voi puhua enkä kuulla. Minä en tiedä miksi Jumala on tehnyt minut kuuromykäksi. Minun on ikävä kun olen puhumaton enkä kuule. Minä olen täällä Sääksjärvellä työssä. Minä olen saanut palkkaa päivältä 1 mk. Minä tein hyvän kaapin, pesukaapin, satulipeilin. Minä tahdon mennä pois täältä Turkuun käsityöhön. Minä pyydän että olisitte hyvä ja kirjoittaisitte kirjeen minulle.
Kunnioituksella
Kuuromykkä Taavi Leppilahti.
Kokemäki. Kakkulaisten kylä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti