Salaatti ja pakastebroileri

Useat suomalaiset sanomalehdet julkaisivat vuonna 1896 "Etelä-Saksan lehden" kehoituksen kasvisten syöntiin:

Syökää vihanneksia! Syökää lujasti salaatia! Syökää nauriita, räätiköitä j. n. e. Kaikki te, jotta ette mene kalliisiin kylpylaitoksiin, voitte parantaa itsenne kasviksilla; nuoret vihannekset eivät ainoastaan ole ravitsevia vaan myös puhdistavat verta. Maanviljelijät ovat tämän kauvan tietäneet; he ovat nähneet miten karjaa kasviksilla syöttäessä tämä sileytyy, puhdistuu ja tulee pyöreäksi. Kuten eläimessä tuore heinä niin vaikuttaa ihmisessä vihannat kasvikset ja salaatti. Te talonemännät: koettakaapa antaa miehillenne oikein runsaasti salaatia ja muuta maukasta kasviruokaa, niin rupeatte 5-8 viikon kuluttua huomaamaan kuinka hyvin he voivat. - Kaikki kansalaiset, syökää salaattia!

Sadan vuoden tiedotuksen jälkeen on asia alkanut mennä melkein koko kansan jakeluun. Mutta miten mahdettiin "salaatti" vuonna 1896 ymmärtää? Tuohon aikaan Helsingissä asunut enspanjalaisdiplomaatti Angel Ganivet kirjoittaa kokoelmassa Suomalaiskirjeitä (s. 177):

Muistaessani salaattien täkäläisen maineen olen pyytänyt puhtaasti suomalaisen salaattin valmistusohjetta ja apulaiseni on laatinut seuraavan yhdistelmän: karkeaksi leikattua lehtisalaattia - joka varmasti on katkerampaa kuin metsäomena -, sulatettua ihraa, etikkaa, sinappia ja paljon sokeria. Minä en ole uskaltanut kokeilla tätä pöyristyttävää seosta: ensin pitäisi ruoansulatuselimistö vuorata karhunnahalla. Tämä keittiötaito on liian vahvaa meidän vatsoillemme.

Seuraavassa kappaleessa Ganivet kertoo lihasta ja toteaa "Eri tahoilta Venäjää tulevat kananpojat jäähän säilöttynä, ne ovat kovempia kuin kanuunan kuulat." Pakastebroilereita on täällä siis nautittu jo reilusti yli 100 vuotta!