Havannassa kuollut Appellöf

Jaakko Juteinin koottujen teosten I osasta löytyi runo otsikolla Ystävyyden Muisto-merkki Appellöwille. Meri-Kapteini, kuollut rutto-tautiin Havannassa 1819. Ote:

Kyllä oli oivallinen
ainanansa A p p e l l ö w i,
rehellinen retkillänsä
aina hyvyyden halussa.
Maisti vielä muutossakin
kuollon kautta elämähän
hyvän-suonnon suloisuutta.
Tavarasta tallellansa
tehden jalon testamentin,
kirkoille ja köyhillekin,
orpo-lapsille osaksi,
viljeli hän viisahasti
autuudensa alkavaisen
esi-makua elossa.

Kapteeni Johan Appellöfin kuolemasta 27.9.1819 kerrottiin ystäville ja omaisille Finlands Allmänna Tidningissä 22.3.1820. Hänen testamenttinsa sisältö julkaistiin samassa sanomalehdessä 4.9.1820 - allekirjoituksena "Jac. Judén" eli juuri Jaakko Juteini. Perinnöstä sai nuorin veli Eric Ericsson 9900 ruplaa, Kaskerran kirkko 1000 ruplaa, merimies Fougtin lapsien kasvatukseen meni 2285 ruplaa, Viipurin köyhille 1350 ruplaa, muille perillisille 1000 ruplaa ja loput Juteinille itselleen.

Muuta tietoa Appellöfistä ei internet-hauilla tunnu löytyvän. Hänellä ei ollut lapsia ja sisarukset ovat käyttäneet toista sukunimeä.

Sanomalehteä lukevalle väestölle ei Havanna ollut 1800-luvun alussa ennenkuulumaton paikka. Esimerkiksi Finlands Allmänna Tidning kertoi 6.2.1821 Lontoon kautta välitetyn uutisen Kuuban tilanteesta ja samassa sanomalehdessä 4.12.1821 kerrottiin Havannan vankilapaosta, jossa oli kuollut 15 henkilöä. Havanna vilahti myös aikaisemmissa lehdissä. Poliittiset uutiset tuntuvat Suomesta katsoen kaukauisilta, mutta oleellisemmalta tieto Åbo Allmänna Tidningissä 8.1.1811: Kööpenhaminaan Karibian suunnasta tulleiden laivojen epäiltiin tuoneen mukanaan tartuntataudin.