keskiviikko 1. syyskuuta 2010

Asennetulkintaa

Edellä esitetyssä retkiselosteessa esiintyneen Dagmarin lähteen opastuksessa mainittiin, miten suomalaiset kärräsivät (tai pikemminkin soutivat) keisariparin jahdille kaikenlaista hyvää. Muistini perukoilta ilmestyi kuva suomalaisista tytöistä kansallispuvuissa ja mainitsin asiasta ääneen. Eräs retkeläinen kiinnostui ja totesi tässä olleen sortokauden aikana "in your face" asennetta. Mikä herätti lisää ajatuksia päässäni.

Mutta ensin faktaa. Turun lehti raportoi 8.8.1885 juhlallisuuksista Lappeenrannassa pari päivää aiemmin:
... Peränpitäjänä venettä esiin soudettaissa oli rouva Emilie de Pont, synt. Linder Kuopion pataljonan komentajan vaimo, puettu Jääksen pukuun. Soutajina oli kahdeksan nuorta naista, itsekukin edustaen Suomen eri maakuntia, nimittäin
  • Uusmaata: Neiti Hanna Andersin, Postihallituksen tirehtorin tytär Helsingistä, Askolan puvussa.
  • Varsinais-Suomea: Neiti Ellen von Troll, ent. maamarsalkan tytär Turusta, Houtskärin puvussa.
  • Satakuntaa: Neiti Helmi Stenbäck, provastin tytär Ulvilasta, puettu Säkylän pukuun.
  • Pohjanmaata: Neiti Emmi Cannelin, provastin tytär Mustasaarelta, Lapvärtin puvussa.
  • Lapinmaata: Neiti Anni Junttila, käsityöläisen tytär Oulusta, lappalaispuvussa.
  • Karjalaa: Neiti Lydia Haaranen, talollisen tytär Tohmajärveltä, Nyrämonpuvussa
  • Savoa: Neiti Alma Ahnger, virkamiehen tytär Kuopiosta, savolaispuvussa.
  • Hämettä: Neiti Ida Aalberg, ratamestarin tytär Janakkalasta, hämäläispuvussa.
Traditionaalinen näkemys tästä näytöksestä varmaankin on, että tarkoituksena oli esittää Suomi keisarille mahdollisimman positiivisessa valossa. Mutta ei ole kovin kaukaa haettua ajatella, että esillä oli myös ylpeys omasta perinteestä, mistä ei ole pitkä matka asenteeseen "meitä ette venäläisiksi muuta".

Valokuva osasta soutajajoukkoa löytyy tältä sivulta.

2 kommenttia:

  1. Äyrämöispuvussa keisarinnaa soutamassa ollut talollisentytär Lydia Haaranen oli kuvassa niin suloisen näköinen, että googlasin hänet. Murheellinen tulos, tyttö kuoli vuodenvaihteen jälkeen 1886 ehtimättä täyttää 20 vuotta. Hän oli Uuden Suomettaren mukaan (n:o 23, 29.1.86) satunnaisesti oleskellut Pielisjärvellä ja sairastunut siellä liikkuneeseen kulkutautiin.

    Murheellista.

    VastaaPoista
  2. Tarkemmin ottaen: Lydia "eli vain syksystä jouluun", oli pari kuukautta aikaisemmin vasta täyttänyt 19...

    VastaaPoista