Mutta Alexanderin mielestä vihreä kelpasi anatomiasaliin (ja vihreissähän on 1900-luvulla oltu leikkaussalissa). Hän sai opintonsa loppuun ja toimi myöhemmin tsaarin perheen lääkärinä.
Oikealla oleva kuva Alexander Collanista on Kansalliskirjaston kokelmista. Arno Forsiuksen sivulla on kuvaus hänen urastaan ja paljon muuta tietoa lääketieteen historiasta.
Mistä puheenollen verkosta löytyy myös
- Den Kloka och Husaktiga Gumman, hwilken, genom egen och andras förfarenhet, uptäcker hwarjehanda nyttiga och nödiga Hus-CURER, så wäl för människor som kreatur, jämte hwad eljest nödwändigt och nyttigt pröfwas at weta, uti et hushåll, så i städer, som på landet.
- Den Sluga och Förståndiga Gubben, som lärer de oförfarna både i städerna och på landet, at igenom hwarejehanda Hus-Curer, hela och bota mångfaldiga Sjukdomar, så wäl hos människor, som Fänad.
- Immanuel Ilmoni: Bidrag till Nordens sjukdoms-historia
- Audrey Davis & Toby Appel: Bloodletting Instruments in the National Museum of History and Technology
- Tiina Junttila:”Silmäyksiä sielunelämään" Mielen sairaudet Terveydenhoitolehdessä 1918-39
- Katariina Aho: Mielisairas ja yhteisö : mielisairaita kohtaan osoitettu huomio vuosisadan vaihteen eteläpohjalaisessa lehdistössä
- Heldassa kokoelma Suomalaista lääketieteen historiaa, mm. vanhoja väitöskirjoja.
- Tietoja rokonistuttamisesta (1808) (Adolf Alarik Neovius: Ur Finlands historia. Publikationer ur de alopæiska pappren. Del II s. 874-880)
- Otto E. A. Hjelt: Svenska statens inköp af hempliga läkemedel, och särskildt kirurgen Guy's medel mot kräfta. (Bidrag till kännedom av Finlands natur och folk; 47)
- L. W. Fagerlund: Finlands Leprosorier I: 1. S:t Jörans hospital, 2 Hospitalet på Shjälö, 3. Hospitalet på Gloskär (Bidrag till kännedom av Finlands natur och folk; 43)
- L. W. Fagerlund: Finlands Leprosorier II: 1. Maria Magdalenae, Wiborgs hospital (Bidrag till kännedom av Finlands natur och folk; 62)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti