Tutuilta kuultua

Kaikki kunnia järjestelmälliselle opiskelulle, mutta hauskempaa on oppia uutta (tai palauttaa mieleen vanhaa) henkilökohtaisten kontaktien kautta. Annoskoot ovat pieniä ja opetukset pysyvät hetken aikaa muistissakin.

Kuva lehdestä St. Nicholas Magazine for Boys and Girls, Vol. 5, Nov 1877-Nov 1878.

1) FB-kaveri kertoi statuksessaan havainneensa, että Laitilan rippikirjoissa oli 1830-luvulla aviottomat lapset nimetty matronyymillä, mutta vuosisadan puolivälissä heidät oli uudelleennimetty Aataminlapsiksi. Helppo kuvitella sukututkija, joka löytää 1800-luvun lopun rippikirjasta tällaisen Aataminlapsen ja kuluttaa turhaan energiaa Hiskin tai kastettujen listan kanssa. "Onkohan seurakunta väärin vai päivämäärä?" ja todellisuudessa ongelmana olisi pseudo-patronyymi.

2) Keskiviikkona Kansallisarkistossa tapaamani tutkija joutui kuulusteluni kohteeksi ja pyynnöstä sivisti minua aloittamalla "Jos sinulla on joskus haettavana varaton kaupunkiin saapuja", jonka jälkeen totesin happamasti ja kiittämättömästi "etten liiku sellaisissa piireissä". Mutta kärsivällinen ihminen jatkoi selostustansa siitä, että tällaisia ihmisiä voi hakea poliisilaitoksen arkistosta, sillä ilmoittautumalla laitokselle sai yösijan. Kävijöistä merkittiin muistiin nimet ja jotain muitakin tunnistetietoja.

3) Oloff Ångermanin metsästys vanhoista tilikirjoista on ollut pienen tauon jälkeen käynnissä tällä viikolla. Löysin miehen sivulta, josta ymmärsin sen verran, että kyse oli kankaitten jakelusta. Yhdestä sanasta en saanut selvää ja katsoin tilanteen niin kriittiseksi, että käytin kullankalliin "puhelun kaverille". Ilmeisesti kiintiöni ei ollut vielä lopussa, sillä sain apua. Ja myös ytimekkään (ja ansaitun) saarnan, joka alkoi sanoilla "Kun luet vanhoja sidottuja asiakirjoja niin katso aina mitä asiakirjaa luet." Kuullostaa fiksulta. Saarna jatkui: "Muista, että ethän lue historiaa koskevaa teostakaan siten, että avaat siitä tietyn aukeaman ja yrität vain siitä selvittää, että mitä nämä lauseet ja sanat nimen ympärillä tarkoittavat. Katsot kirjan otsikon ja luvun otsikon sekä tutustut edes silmäillen koko teokseen." Onkohan samainen henkilö todennut minulle aikanaan, että paikallishistoriaa ei pitäisi lukea henkilöhakemistosta käsin?