Kulttuuriaarretta tutkimassa

Lauantaiaamuna suuntasin Kansalliskirjastoon. Tarkoituksenani oli katsoa vuoden 1909 jälkeisiä skannattuja sanomalehtiä, mutta niiden ainokainen selailupääte oli henkilökunnalta vaihteeksi hukassa. Annettiin kuitenkin ymmärtää, että Pohjoissalin uusilla koneilla pääsisi käsiksi "tuoreisiin" aikakauslehtiin. Parempi sekin kuin lähteä suoraan kotiin, joten istahdin päätteen ääreen. (Päästyäni vauhtiin päivystäjä tuli kertomaan löytäneensä sanomalehtikoneen ja saaneensa sen käyntiin.)

Aikakauslehtiä on mikrofilmeiltä skannattu osin 1940-luvulle ja osin pidemmällekin. Sukunimihauilla ei isommasti tärpännyt, mutta olisin voinut löytää vaikkapa Seura-lehteen lähetetyn pikkulapsen kuvan, joka olisi tietenkin lämmittänyt sukututkijan sydäntä.

Hakusanalla Kokemäki löytyi Seura-lehdestä 6.2.1935 Lauri Haarlan historiallinen novelli Hermo ja Hildegard, joka vaikutti varsin lupaavalta: "Harjavallan Hermo kantaa sydämessään toivotonta rakkautta ja kostoa."

Enimmäkseen paikkakuntahaulla mukaan tuli mukaan aatteellista liikehdintää

• Satakunnan Aitosuomalaisen kerhon perustava kokous oli pidetty Kokemäellä (Aitosuomalainen 8.4.1927, 20.5.1927)
• Kansalaiskokoukseen Kokemäellä osallistuneet lähettivät 3.7.1930 Vihtori Kosolalle ja Lapuan miehille "kunnioittavat tervehdyksensä ja ilmoittivat kannattavansa heidän vaatimuksiansa kommunismin täydelliseksi tuhomaiseksi maassamme." (Aktivisti 31.7.1930)
• Sinimustat olivat pitäneet onnistuneen "taistelujuhlan" Kokemäen Seuratalossa 8.9.1935 (Sinimusta 20.9.1935. Numerossa 3.5.1935 huomattava määrä Kokemäen yritysten mainoksia)
• Kolumnisti otsikolla Sinimustan sivalluksia kirjoittaa itsenäisyyden 20-vuotisjuhlista "Kokemäen valtuustossa ehdotti muuan taatusti edistysmielinen valtuutettu, että näille juhlille eivät suojeluskuntalaiset ja lotat saisi tulla järjestöpuvuissaan, että se herättäisi vihaisia tunteita juhlille saapuvien punapomojen mielissä." (Luo lippujen 30.11.1937)
• Kokemäen käräjillä käsitelty Ernst Lampén Iso-Keisarin kyyditys (Ajatuksen vapaus 1.2.1938)

Koska itse olen 1900-luvusta vähemmän kiinnostunut, tälle lehtikioskille tulee tuskin olemaan kovin usein asiaa. Mutta jos olisi rajattomasti aikaa, varmasti löytäisi mielenkiintoisia juttuja luettavaksi.

Löydöksistä jäi arvoitukseksi (sellaiseksi tarkoitettu) "Mikä, kun on Kokemäeltä, kehutaan lajissaan parhaaksi?" (Kalevatar 15.8.1895). Ja mielelläni kuulisin tehosiko ilmoitus, joka julkaistiin Viikonloppu-lehden numerossa 12.5.1944:

"Onko miestä, joka uskaltaa ryhtyä kirjeystäväksi pahuudestaan kuulun kokemäkiläisen leskirouvan kanssa."