Ilmavallanniemestä

Lukuisia kommentteja (tosin vain kahdelta henkilöltä (korjaus: kolmelta, plus minä)) keräänneen Ilmavalta-tekstin kunniaksi lyhennelmä kirjani Ilmavallaksi ja Ilmavaltana ensimmäisestä luvusta. Lähdeviitteet jätetty pois samoin kuin torpparilistaus ja tiedot Urajärven kartanon omistajista.

Ilmavalta nimenä muistuttaa kantasuomalaiseksi kutsuttuja henkilönimiä kuten Hyvälempi, Ikäpäivä ja Lempivalta. Sekä ilma että valta esiintyvät näiden nimen osina. Joidenkin tutkijoiden mukaan nimityyppi on lainaa germaaneilta, joko viikinkiajalta tai jopa kauempaa, pronssikaudelta.

Henkilönimi on jossain vaiheessa sitten tarttunut niemeen Ruotsalaisen Rutalahden itäpuolella. Kansanomainen selitys nimelle on, että Ruotsalaisen selältä tuulet ovat joka suunnasta osuneet niemeen.

Asikkalan seurakunnan kirjanpidossa Ilmavalta esiintyy ensimmäisen kerran rippikirjassa 1780-1789, silloin torpan nimenä (ja kirjoitusasussa Ilmavalda). Aikakautena perustettiin Asikkalassa paljon torppia, Urajärven kylässä oli ollut vuonna 1771 vain yksi torppa, mutta jo 1791 niitä oli 13 kappaletta.

Ensimmäisen torpparin, Joonas Juhanpojan mukaan torppaa kutsuttiin myös Joonaksen torpaksi ja niemeäkin vielä paljon myöhemmin rinnakkaisnimellä Juonaksenkärki. Rippikirjasta löytyy "Ilmavalda tp.” toiseltakin sivulta, eli torppia oli lähes alusta alkaen kaksi, ja molemmilla sama nimi – selkeyden vuoksi.

Käytettävissä ei ole varmaa tietoa siitä oliko torppareilla käytössään koko niemi, enemmän vai vaan osa. Epäselvää on myös se olivatko torpat alusta alkaen Niemelän säterirusthollin (eli n.s. Urajärven kartanon) torppia, vai muodollisesti Uunilan tilan, joka tosin oli tässä vaiheessa jo Niemelän augmenttitila.

Ilmavallan torppareista tuli henkikirjan mukaan 1900-luvun alkuun mennessä Uunilan tilan vuokraajia. Uunilan tilaan kuului Ilmavallan niemen lisäksi kotipalsta noin 10 kilometriä kaakkoon, Asikkalan puolella Nastolan ja Heinolan rajakulmassa.

Von Heidemanien sisarusten kuoltua Uunila (Rekisterinumero 6) jäi muun omaisuuden ohessa monilukuiselle perikunnalle. Perikunta myi 2 osaa tilasta 16.12.1918 päivätyillä kauppakirjoilla. Torppari Juho Kustaa Heinonen lunasti noin 18 hehtaaria Uunelan kotipalstasta. Tästä tuli Ylä-Tervala niminen tila (Rekisterinumero 6:1). Majuri Aarne Uimonen ja lakitieteen tohtori Heimo Helminen ostivat ”Uunelan perintörustitilasta RN:o 6 Ryytlahti-nimisen, lohkomissuunnitelmassa numerolla 37 varustetun, Ilmevaltanimisen lohkomissuunnitelmassa numerolla 38 ja Ilmevallanniemi nimisen lohkomissuunnitelmassa numerolla 41 varustetun sekä noin 1 ha suuruisen suuruisen mutasuopalstan”. Yhteensä tämä oli 115,5 hehtaaria. Torpparisopimuksista todettiin kauppakirjassa ”Ilmevallan nykyisten torpparien kontrahdit torpparialueista pysytetään siinä voimassa kuin laki niille myöntää”.

Kauppakirjaa tehtiin jälleen 29.10.1919. Silloin Uimonen ja Helminen myivät edellä kuvatusta Ilmevallan tilasta (Rekisterinumero 6:2) ”torppareille Aarne Ilmevallalle ja Petter Ilmevallalle yhteisesti 80 ha suuruisen maakappaleen Taipaleen puoleisesta rajasta alkaen, pohjoiseen sekä Ruotsalaisjärvestä Ryytlahteen vedettävän suoran linjan eteläpuolella”. Samassa kauppakirjassa Petter Ilmevalta ja J. K. Ilmevalta luopuvat torpparioikeuksistaan vuokraamiinsa Ilmevallan torppiin ja vaatimuksistaan tai oikeuksistaan Niemelän, Uunilan ja Ilmevallan talojen muihin maihin. J. K. Ilmevalta on ilmeisesti Juha Erkinpojan poika, Aarne Ilmavallan setä, Juho Kustaa.

Maanmittaustoimenpitein erotettiin 21.2.1922 niemen kärkeen Uimoselle ja Helmiselle jäänyt Ilmevallanniemi (Rekisterinumero 6:4) ja uusien tilallisten Ilmevalta (Rekisterinumero 6:5). Jälkimmäinen jaettiin kahtia 4.8.1927 ja näin syntyi Aarne Ilmevallan omistama Ilmevalta (Rekisterinumero 6:8) ja Petter Ilmevallan Uusitalo (Rekisterinumero 6:9).

Jälkimmäistä jakoa aloitettaessa 19.10.1922 Petter Ilmevalta pyysi rajaa piirrettäväksi talojen rakennusten väliin. Toimitusmiehet totesivat, ettei raja mitenkään voi mutkitella kaikkien rakennusten välitse; nämä olivat niin lomittain. Tässä vaiheessa Ilmevallanniemi kuului jo Petter Ilmevallalle ja ehdotettiin, että Petterin talo siirrettäisiin pohjoiseen päin. Petter ei ollut tähän suostuvainen ja Aarne ei halunnut osallistua muuttokustannuksiin. Asia siirtyi maanjako-oikeuden ratkaistavaksi.

Jakoa jatkettiin vasta 29.7.1926, toimitusmiesten ehdotuksen mukaisesti. Muuttokustannuksia ja tienrakennusta tuli maksettavaksi 25 535 markkaa. Tästä anottiin kolmannesta avustuksena valtiolta ja kummallekin jääviin osiin valtion lainaa kymmenen vuoden maksuajalla.