Suurvaras Wall Luvialta

Österholm-materiaaleissani vilahtaa "Suurvaras Wall", joka asui Hannbyssä. Saatuani äskettäin Hannbyn kartoitettua Luvialle, pystyin hahmottamaan myös perusasioita perheestä Wall:

Kalvolassa aatelisperheeseen 5.7.1801 syntynyt Augusta Henrika Wilhelmiina Lagermarck oli leskeksi jääneen äitinsä ja sisarustensa kanssa päätynyt Luvian Hanninkylään vuoteen 1820 mennessä. Augusta oli edelleen naimaton, kun hän synnytti 21.2.1822 pojan, joka sai nimen Fredrik Wilhelm.

Tämän jälkeen hän avioitui 10.6.1823 Iso-Ruutin talollisen Carl Mattssonin kanssa. Tämä oli syntynyt 3.4.1798 Iso-Ruutin talollisen Matts Mattsonin (s. 30.9.1771) ja Valborg Mattsdotterin (s. 14.12.1769) pojaksi. Mattsin vanhemmat Matts Mattsson ja Walborg Michelsdotter olivat myös viljelleet Iso-Ruutia. Mattsin isästä tietää Genoksen artikkeli kertoa

"Nuorempi pojista, Matti Juhanpoika oli syntynyt 23.2.1719 Tyrväällä. Hän avioitui aikanaan Maria Erkintyttären kanssa, joka oli syntynyt 2.7.1719 Eurajoella. He viljelivät lampuotina Haapasaaren toista puoliskoa aina vuoteen 1758, jolloin siirtyivät Luvialle Hannuksen (Handby) Isoruutiin ja siellä he myös kuolivat, Matti Juhanpoika 30.11.1786 ja Maria Erkintytär 21.6.1795. Lapsia heille syntyi tiettävästi 4 poikaa: Juha 12.11.1737, Mikko 29.1.1739, Matti 20.1.1741 ja Kalle 11.5.1745 (Carl Asproth), joka sitten kävi vähän aikaa Rauman triviaalikoulua. "

Tämän isäntäketjun jatke, Carl, ei jatkanut isäntänä kauaa. Häntä kutsuttiin jo vuonna 1825 sukunimellä Wall ja tittelillä inhysning, eli jonkinlainen asukki. Augusta oli siis pudonnut kauaksi omasta säädystään, minkä noteerasinkin jo viime lokakuussa.

Carl ja Augusta asuivat Hanninkylässä. Saivat yhteisiä lapsia, rippikirjasta poimittuna Carl Magnus (s. 1824), Gustaf Adolph (s. 1826), Sophia Wilhelmina (s. 1829), Gustava Carolina (s. 1831), Otto Berndt (s. 1835), Isak (s. 1839), Johan (s. 1843 k. 1844).

Augustan esikoinen perusti oman perheensä 1840-luvun alussa. Samoihin aikoihin sekä Augustan että Carlin kohdalle on kirjattu huomautuksia rippikirjaan. Seuraavalla vuosikymmenellä ainakin pari perheen lapsista pääsi palkolliseksi naapuritaloon ja leipään kiinni.

Vuoden 1860 lopulla Carl tuomittiin neljännen kerran varkaudesta ja samoilla päivämäärillä Augusta varkaudesta, ilmeisesti ensimmäistä kertaa. Carl joutui elinikäiseen vankeuteen Suomenlinnaan ja Augusta Lappeenrannan kehruuhuoneeseen, jossa hän kuoli 18.8.1872. Carl oli elossa vielä vuonna 1877. Kuvassa Viapori vuonna 1856.

Perheen nuorimmainen, Isak, sai tuomionsa Turun hovioikeudelta 11.12.1862. Toisesta kerrasta murtovarkautta 2 vuotta työvankeutta Kakolassa.

Kakolasta hän karkasi 28.5.1863. Hänet saatiin kiinni ja Isak oli Turun linnan vankilassa karatessaan kolmen muun kanssa elokuun alkupuolella. 14. päivä saatiin ensimmäinen karkureista kiinni. Hänen mukaansa Isak Wall oli ottanut toisilta vankilasta varastetut 3 leipäkyrsää ja lähtenyt omille teilleen. Hän oli viranomaisilta kateissa vielä vuoden 1866 lopulla.

Lähteet:
Luvian rippikirjat 1798-1802 s. 54, 1824-30 s. 178, 1831-37 s. 254, 1838-44 s. 278, 1845-51 s. 170,175, 1852-1858 s. 71, 87, 1859-65 s. 61
Luvian henkikirja 1820, 1825
Luvian "musta kirja"
Tor Carpelan: Ättartavlor för de på Finlands riddarhus inskrivna ätterna (Lagermarck)
Kauko Suoja: Eräs Asproth-suku. Genos 54(1983), s. 64-67
Kruununvankiloiden vankiluettelot 1863 I-III, Senaatin prokuraattorin toimikunta. Eoa 179 Kansallisarkisto
Sanomia Turusta 5.6.1863, Helsingfors Dagblad 13.8.1863, Lännetär 26.8.1863, Åbo Underrättelser 10.11.1866