Ripaus keskiaikaa

Maanantaina luin alkuvuoden kirja-alesta poimitun kirjan The Last Duel, kirjoittaja Eric Jager. Aloitin epäilevästi, mutta luin lopulta mielenkiinnolla läpi.

Ranskassa 1380-luvulla ritarin vaimo syytti toista ritaria raiskauksesta. Tämä ei tunnustanut, joten aviomies järjesti kaksintaistelun. Ei mitään pientä ottelua metsässä vaan oikeutta luovan kaksintaistelun Pariisin keskustassa. Kuninkaan päätöksellä ja tuomarina toimiessa taistelu paljasti (aikalaisten silmissä) kumpi miehistä oli oikeassa. Jos aviomies olisi hävinnyt, vaimo olisi tuomittu väärästä valasta... elävältä polttamiseen.

Ranskassa valtakunnallisella tasolla tämä kaksintaistelu oli viimeinen. Jager mainitsee lyhyesti, että kaksintaistelun perinnettä tunnetaan kreikkalaisista alkaen. Moista myös Suomen menneisyydessä?

Suomen keskiaikaa koskien kävin kuuntelemassa tiistai-iltana Glossan järjestämän Janne Harjulan esityksen Turun keskiaikaisista kenkälöydöistä. Yllätyin kenkien määrästä ja kuvissa näkyneestä (hyvästä) kunnosta. Ja siitä, että pienille lapsillekin tehtiin (ainakin ylemmissä luokissa?) kenkiä.

Yleisökysymyksissä kysyin milloin kenkäteknologia muuttui merkittävästi ja sain kuulla, että jo 1500-luvulla. Toinen kysymykseni oli turhan monologinen ja vaikea, mutta esityksen lomassa heräsi mielenkiinto siihen, miten käsityöläisluokka on syntynyt. Onko ajatus käsityötaidon rajaamisesta tiukoille ryhmille tullut ulkomailta vai onko se syntynyt meilläkin oppipoikakulttuurin kautta? Onko mitään tilannetta, jossa yksittäisellä käsityön mestarilla olisi intressi opettaa taitonsa isommalle ryhmälle? Kun kerran eksklusiivisuus on tarkoittanut taloudellisia mahdollisuuksia ja statusta.

Jos yhteisöllä olisi joku merkittävä resurssi, jonka hyväksikäyttö vaatii runsasta osaanottoa on hyödyksi, että kaikki osaavat. Metsästys tehdään joukolla, joka ei ole aivan yhtä suljettu kuin käsityöläiskilta. Ja maatyöt vaativat jokaisen käsiparin, eli kaikkien on osattava. (Oikeustieteen perusteiden lisäksi kansantalouden perusteet jäivät yrittämisestä huolimatta suorittamatta korkeakouluvuosinani.)