Sanomalehdistä koottu isänäidin äidin isä

Kauvatsan Vähtäristä kotoisin olleesta Vilho Ala-Potilasta ei ole säilynyt muistitietoa vaikka hän kuoli vasta 1900-luvun alussa. Eli täytyy yrittää saada "hänet" kokoon sieltä mistä tietoa löytyy. Esim. sanomalehdistä.

Joista löytyy myynti-ilmoitus "Kaarenojan elikä Potilan puolikas rusthollille, jonka alla kuuluu seitsemän torppaa ilman aukumentti-taloita; kylvö on 11 tynnyriä rukiita, kolmeen osaan pelto jaettuna, metsä ja niittu on paremman puolisia; tieto saadaan paikalla sekä ennen että myyntö-ajalla." (Sanomia Turusta 13.7.1860) Ennen Vilhon aikaa tosin... hän muutti Ala-Potilaan vuonna 1876.

• Satakunta 10.9.1884: Vilho oli hakenut Satakunnan maanviljelysseuran kilpapalkintoa hyvin toimitetusta suoviljelyksestä.
• Satakunta 6.6.1893: Vilho oli syynimies Kokemäen y.m. pitäjien paloapuyhtiössä 12. piirin vakuutettujen paikkojen muurisyynissä.
• Satakunta 24.5.1894: Vilho oli valittu Kokemäen paloapuyhtiön kokouksessa ruotumestariksi 12 ruotiin.
• Satakunta 13.7.1895: Heinäkuun 9. ja 10. päivänä pidetyssä Satakunnan maanviljelysseuran maanviljelyskokouksessa Vilho sai lehmien arvioinnissa II palkinnon (30 markkaa) suomensukuisesta lehmästä. (Naapurinemäntä Sandra Ylipotila sai III palkinnon (10 markkaa) naisten teosten kilpailussa hamekankaasta.)
• Satakunta 25.2.1897: Vilho piti yhden puheista Kokemäen raittius- ja sivistysseuran 21.2. pidetyssä 12:ssa vuosijuhlassa. "Hilpeä ja innostunut mieli oli koko ajan vallalla juhlassa osoittautuen siinäkin että seuraan yhtyi toistakymmentä uutta jäsentä." (Seuraavan vuoden vuosikokouksen selostuksessa mainitaan Vilhon tytär Varma Härkälä lausumassa runoa. Mutta nuoremman tyttären tuleva aviomies, Jalmari Forspyy, taas oli eronnut seurasta! Satakunta 22.1.1898)
• Satakunta 26.2.1898, Kansalainen 25.2.1898: Kokemäen raittius- ja sivistysseuran vuosijuhlassa Vilho piti esitelmän "terottaen ehdottoman raittiuden suurta hyötyä, juoppouden suurta turmelevaisuutta." Tytär Varma Alahärkälä lausui runon.
• Kansalainen 20.12.1898: Vilho valittiin kuntakokouksessa kunnallisten tilien tarkastajaksi.
• Satakunta 8.4.1899: Vilho tarkastajana hyvän eläimen hoidon palkitsemisessa.
• Satakunta 27.4.1899: Vilho lausui tervehdyksen ja antoi seurakuntalaisten läksiäislahjan kappalainen Alaselle.
• Satakunta 19.9.1899: Vilho piti esitelmän Kokemäen väkijuomalakkoliiton kokouksessa.
• Satakunta 1.3.1900: Vilho valittiin Osuusmeijerin sääntöehdotusta valmistelemaan. Myös tarkastajaksi ja palkintotuomariksi karjan- ja kananhoidossa.
• Päivälehti 1.2.1900, Satakunta 1.2.1900, Aamulehti 2.2.1900, Sanomia Turusta 3.2.1900, Uudenkaupungin Sanomat 3.2.1900, Mikkelin Sanomat 6.2.1900, Turun Lehti 6.2.1900, Karjalatar 6.2.1900, Mikkeli 7.2.1900: Pellervon päivillä tammikuussa 1900, Vilho kiitti päivien toimeenpanosta länsi-suomalaisten puolesta runomitalla:

Jos Pellervo kantaa kortensa yhteen,
Tekee se maailman mahtavan lyhteen.
Josta se korjaa suuret sadot,
Täyttää vilja-aitat ja ladot.
Jos sitä aallot peittää koittaa,
Kyllä se vastukset kaikki voittaa;
Ei sitä tapa mikään valta,
Se nousee, vaikka merten alta.
Sillä on pää kuin timanttikivi,
Rinta kuin ritariurhojen rivi.