sunnuntai 27. huhtikuuta 2008

Kenen katu loppujen lopuksi?

Helsingin Sanomien sarja ”Kenen kadulla asut?” oli edennyt tänä aamuna Pukinmäen läheisyydessä olevalle Johan Bockin kujalle. Tekstissä ei sanottu suoraan, mutta annettiin ymmärtää, että kuja oli nimetty kauppias Gustaf Johan Bockin mukaan.

Loppupuolella kirjoittaja Antti Manninen toteaa ”Johan Bockin suku oli suomalaista juurta.[...] Bockin suku omisti noin sata vuotta Bocksbackan eli Pukinmäen kartanon 1721 päättyneeseen Suureen Pohjan sotaan saakka.” Jälkimmäisessä lauseessa ei tietääkseni ole mitään vikaa ja aikanaan itsekin hain Petter Sundin vaimon Anna Helena Bockin juuria Pukinmäestä.

Mutta onneksi artikkeli Love Kurtén: Rådmannen Johan Gustaf Bocks härstamning (Genos 43(1972), s. 61-71) löytyi ja vältyin suuremmilta harharetkiltä. Kurténin tutkimuksen perusteella Johan Gustaf Bockin vanhemmat olivat Isak Bock ja Helena Schulman ja isän vanhemmat Julius Johan Bock ja Catharina Roling. Sekä Isak että Julius Johan olivat upseereja ja asuivat Monaalan kartanoa Tyrvännössä. Kurtenin artikkelin pohjalta sukupuu näyttää tältä:



Itseäni pätevämmät tekevät Bock-tutkimusta ja kuka ties jokin päivä löytävät yhteyksiä samaa nimeä käyttävien perheiden välillä. Mutta nykytiedon perusteella ei voi väittää, että Gustaf Johan Bockin suku olisi omistanut Pukinmäen kartanon, eikä aamun artikkelissa tarkalleen luettuna näin kirjoitettukaan. Jään vain miettimään kenen idea oli uudelleen nimetä Bockin kuja vuonna 1997 Johan Bockin kujaksi ja tarkoitettiinko Johan Bockilla todella kauppias ja raatimies Gustaf Johan Bockia.

4 kommenttia:

  1. Love kurten on hyvin johtanut raatimiehen esipolvet.

    Raatimies Johan Gustaf Bockin vanhimman tiedossa olevan esi-isän eli Julius Johansson Bockin isä saattaa olla samalta alueelta armeijaan kirjautunut kapteeni Johan Bock, jolla "Gröna stubbens äldre ofrälse vapenin" mukaaan on vaakunassa morgonstjerna kahden standdarin välissä ja en bock i språng.

    Ehkä joku pystyy löytämään Morgonstjerna aiheeseen sopivan suvun ja sitten koplaamaan mihin sukuihin poika kapt. Johan Bock kuului.

    Bock i språng on tunnettu Bock suvun vaakunsta Breslaussa, johon sukuun myös Turun piispa Konrad Bock aus Bitz todennäköisesti kuului (vrt. hänen vaakunaansa Missale Aboensen kansikuvassa, jossa hyppäävä pukki).

    Myös lainlukija Knut Knutsson Bokcilla (1600 luvulla) oli sinettisormuksessaan sama aihe. Knut Knutssnilla oli veli kapteeni Gustaf Knutsson Bock Sipoossa

    Piikkiön Pukkilan Bockeilla oli myös sama vaakuna.
    Boxbackan Bock suvun vaakunaa en tunne mutta ei ole mahdotonta, että kaikki nämä olisivat alunperin Breslau Bock sukua.

    Filip Törnroos

    VastaaPoista
  2. Juttu nyt näkyvillä verkossa osoitteessa http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Kauppias+Johan+Bockin+vaimo++pukeutui+loisteliaasti+1770-luvulla/HS20080427SI1KA05ak9

    VastaaPoista
  3. Artikkelin kirjoittanut Antti Manninen vastasi palautteeseeni ja totesi "Se oli aikaisemmin pelkkä Bockinkuja, jonka ruotsinkielinen nimi oli kuitenkin sama kuin Pukinkujan (Bocksgränden), joka aiheutti sekaannusta. Siksi nimi muutettiin, kaupunkisuunnitteluvirastosta kerrottiin."

    VastaaPoista
  4. Love Kurten tutkii minun esivanhempia. En vain ole löytänyt hänen yhteyttä Kurtenin sukuun. Kukahan sen osoittaisi.

    Olen Hedvig Sofia Bockin jälkeläinen mihensä Petter Wetterin kautta. Wetterilläkin on katu nimetty.
    Hedwigin tytär meni naimisiin Korsholman kruununvoudin Carl Kurtenin kanssa.
    Hänen poikiensa Nils Ferdidand ja Henrik lapset menivät keskenään naimissiin.
    Nilsin poika Fredrik Wilhelm ja Henrik tytär Selma Matilda saivat pojan Kurt Enoch.
    Hän taas nai helsinkiläisen kultasepän tyttären Elin Emilia Herlin.
    Heidän tytär oli isoäitini Elin Emilia Kurten.
    Hän kuten äitini Irma Elisabeth Oksanen ja minä Jorma Oksanen kuten tyttäreni Susanna Maria olemme asuneet Helsingin Kalliossa.

    Terveisin Jorma

    VastaaPoista